Berenike (m.kreik. Βερενίκη, Berenikē, lat. Berenice, egypt. Šꜣs-ḥrt) eli Berenike Troglodytike (m.kreik. Βερενίκη ἡ Τρωγλοδυτική, Berenikē hē Trōglodytikē, lat. Berenice Troglodytica) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä.[1][2][3][4] Se oli Punaisenmeren alueen merkittävin kauppasatama 200-luvulta eaa. aina 500-luvulle jaa. saakka, ja sieltä käytiin kauppaa erityisesti eteläisempään Afrikkaan, Arabiaan ja Intiaan.[5]

Berenike
Βερενίκη
Piirros Bereniken paikasta ja raunioista. James Raymond Wellsted, 1838.
Piirros Bereniken paikasta ja raunioista. James Raymond Wellsted, 1838.
Sijainti

Berenike
Koordinaatit 23°54′37″N, 35°28′25″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Ras Banas (Baranees), Marsa Alam, Al-Bahr al-Ahmar
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 275 eaa.–500-luku jaa.
Huippukausi 200-luku eaa.–200-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Ptolemaiosten valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Egypti
Aiheesta muualla

Berenike Commonsissa

Maantiede muokkaa

Bereniken kaupunki sijaitsi Egyptin Punaisenmeren puoleisella rannikolla eli kyseisen meren länsirannalla suunnilleen samalla korkeudella kuin Syene lännempänä Niilin varrella, suunnilleen Kravun kääntöpiirin kohdalla.[1] Nykyisin paikka on lähellä Ras Banasia[3] noin 800 kilometriä etelään Suezilta ja noin 300 kilometriä itään Assuanista.[6] Kaupunki oli rakennettu suojaisan luonnonsatamalahden pohjukkaan. Sitä suojasi vallitsevilta pohjoistuulilta suuri niemi. Lahti tunnettiin latinaksi nimellä Sinus Immundus.[1][6]

Bereniken länsipuolella kulki korkeahko vuorijono, joka erotti sen alueen muusta Egyptistä. Kaupunki oli rakennettu suhteellisen kapealle rannikkokaistalle vuorten ja meren välissä. Vuorilla kaupungin lähellä oli smaragdikaivoksia. Bereniken satama oli luonnostaan vaatimaton, mutta sitä parennettiin keinotekoisesti.[1] Berenikeen johti merkittävä tie sisämaassa Niilin varrella sijainneesta Koptoksesta. Se kulki Egyptin itäisen aavikon poikki ja sen pituus oli 258 roomalaista mailia eli noin 382 kilometriä, mikä tekee noin 11 päivän matkan. Plinius vanhempi ja Itinerarium Antonini Augusti luettelevat karavaaniasemat (hydreumata) reitin varrella.[1][7]

 
Bereniken paikka satelliittikuvassa.

Kaupunkia ei tule sekoittaa Punaisenmeren rannikon muihin (tai antiikin ajan muihin) Berenike-nimisiin kaupunkeihin.[1][8][9][10]

Historia muokkaa

Bereniken kaupunki perustettiin hellenistisellä kaudella vuonna 275 eaa., oletettavasti korottamalla paikalla aiemmin ollut kylä kaupungiksi. Sen perusti Ptolemaios II, joka nimesi sen äitinsä Berenike I:n kunniaksi.[1][6] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Berenikeus (Βερενικεύς) ja Berenikiadēs (Βερενικιάδης), feminiinissä Berenikeia (Βερενίκεια).[1]

Kaupungin perustamisen syyksi mainitaan se, että Ptolemaiokset tarvitsivat norsuja Seleukidien Syyrian vastaisia sotia varten. Niitä tuotiin meritse etelämpää Aithiopiasta, sillä Seleukidit estivät norsujen tuonnin Intiasta. Kaupungin paikan määräsi paitsi sen sopivuus satamaksi myös se, että merenkulun vaarallisuuden vuoksi satama haluttiin mahdollisimman etelään Egyptin hallussa olleella rannikolla. Norsut kuljetettiin kaupunkiin meritse erityisillä kuljetusaluksilla (elefantagoi).[6]

Kaupunki kukoisti paitsi Ptolemaiosten suosion ja turvallisen satamansa vuoksi myös siksi, että sinne Koptoksesta johtanut tie teki siitä yhdessä Myos Hormoksen kanssa tärkeimmän kauppasataman toisaalta Egyptin ja Aithiopian väliselle kaupalle ja toisaalta Syyrian ja Intian väliselle kaupalle.[1] Kaupungin väkiluvuksi on arvioitu suurimmillaan noin 10 000.[1]

 
Piirros Berenikestä löydetyistä temppelin raunioista. James Raymond Wellsted, 1838.

Berenike oli merkittävä kauppakaupunki edelleen roomalaisella kaudella, jolloin sen kautta kuljetettiin itämaista kauppatavaraa Aleksandriaan ja edelleen Roomaan.[6] Roomalaisella kaudella kaupunki muodosti jonkinlaisen oman hallintoalueen, jonka prefektistä käytettiin nimitystä praefectus (montis) Berenicidis.[1] Kaupunki taantui 200-luvulta jaa. lähtien, jolloin levottomaksi muuttunut aika vei pohjan pitkän matkan kaupalta.[6] Se säilyi kuitenkin olemassa aina 500-luvulle saakka.[5][11]

Kaupungin paikka tunnistettiin jo 1600-luvulla ja sen tutkimukset alkoivat 1800-luvulla. Varsinaisia arkeologisia kaivauksia paikalla on tehty vuodesta 1994 lähtien. Vuosina 1994–2001 niitä suorittivat yhdysvaltalaiset ja hollantilaiset arkeologit ja vuodesta 2008 yhdysvaltalaiset yhdessä puolalaisten arkeologien kanssa.[12][13]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

Tutkimuksissa kaupungin kooksi on arvioitu pohjois-eteläsuunnassa noin 490 metriä ja itä-länsisuunnassa noin 610 metriä.[1] Kaupungin paikalta on löydetty muun muassa pieni egyptiläistyylinen Serapeion eli Serapikselle omistettu temppeli, jonka koko on ollut noin 31 × 13 metriä. Sen seinät oli koristeltu kreikkalaistyylisillä reliefeillä sekä hieroglyfeillä.[1][12][14]

Löydöksiin kuuluu myös muun muassa muita pyhäkköjä ja rakennuksia[15][16] sekä hautoja[17] ja laajoista kauppayhteyksistä kertovaa esineistöä.[15] Myös Koptokseen johtaneen tien varren karavaaniasemista on löydetty joitakin jäänteitä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n Smith, William: ”Berenice (1)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Berenice/Berenike Pleiades. Viitattu 19.10.2020.
  3. a b Berenike (Red Sea) 26 Arab Saleh (Baranees) - Βερενίκη ToposText. Viitattu 19.10.2020.
  4. Strab. xvi. p.770, xvii. p. 815; Plin. Nat. 6.23, 26, 29, 33; Steph. B. sub voce Arrian. Peripl. M. Rub.; Itin. Antonin. p. 173f.; Epiphan. Haeres. 66.1.
  5. a b Introduction The Berenike Project. ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  6. a b c d e f Brief history of Berenike The Berenike Project. ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  7. Plinius vanhempi: Naturalis historia 6.23; Itinerarium Antonini Augusti 172–.
  8. Smith, William: ”Berenice (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  9. Smith, William: ”Berenice (3)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. Smith, William: ”Berenice (4)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. Present situation of the site The Berenike Project. ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  12. a b Excavation history The Berenike Project. ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  13. The Berenike Project ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  14. Hense, Martin: The Great Temple of Berenike OpenEdition Books. Viitattu 19.10.2020.
  15. a b Berenike 1994-1999 The Berenike Project. ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  16. Hughes, Robert E.: Religions in Berenike The Berenike Project. ArchBase. Viitattu 19.10.2020.
  17. Kennedy, Shanna: Ring cairn graves at Berenike, burials of the Blemmyes? The Berenike Project. ArchBase. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 19.10.2020.

Aiheesta muualla muokkaa