Benjamin Helander
Anders Benjamin Helander (2. maaliskuuta 1876 Kuopio – 10. marraskuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitoalan asiantuntija ja johtaja.[1]
Henkilöhistoria muokkaa
Helanderin vanhemmat olivat rehtori Anders Helander ja Lovisa Augusta Frosterus. Hänen puolisonsa vuodesta 1900 oli Berta Johanna Lindgren (s. 1877), metsänhoitaja Martin Anders Johannes Helander ja arkkitehti Arne Helander olivat heidän poikiaan. Helander pääsi ylioppilaaksi 1893 Kuopion lyseosta ja valmistui Evon metsäopistosta 1896, jolloin hänestä tuli metsäkonduktööri. Helsingin yliopistosta hän valmistui filosofian maisteriksi 1918 ja lisensiaatiksi 1923.[1] Helander toimi opettajana Kurkijoen yleisessä maanviljelyskoulussa 1898–1903 ja Tuomarniemen metsäkoulussa 1903–1906. Hän oli järjestötehtävissä 1906–1910, toimi Helsingin yliopiston metsänhoitajana ja metsäteknologian opettajana 1910–1919 sekä oli Pekkalan kartanon isännöitsijänä Ruovedellä 1919–1929. Vuosina 1928–1946 Helander oli Keskusmetsäseura Tapion toimitusjohtaja.[2][3] Helander oli valitsijamies Suomen presidentinvaalissa 1925.[1] Professorin arvo hänelle myönnettiin 1936.
Julkaisuja muokkaa
- Maanviljelijäin metsänmyynti, 1906[1]
- Sananen tukkipuista ja niiden arvosta. Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion kansankirjasia n:o 1. Helsinki 1906, 4. painos 1910
- Metsäkilpailuun osaaottavan maamiehen metsänhoidon opas. Suomen metsänhoitoyhdistyksen käsikirjasia n:o 2. Helsinki 1907
- Kannattaako pienemmän puutavaran myynti ja miten sen hakkaus olisi toimitettava?. Hämeenlinna 1908
- Metsänhoidon alkeita : kansakouluissa annettavaa opetusta silmälläpitäen. Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion käsikirjasia n:o 5. Hämeenlinna 1909
- Yleiskatsaus maanviljelys- ja talousseurojen metsänhoidolliseen toimintaan vuonna 1908 : Tapion toimistossa tehtyjen laskujen nojalla. Hämeenlinna 1909
- Pienen puutavaran vientitulleista, 1910[1]
- Evon metsäopiston avaamisen 50-vuotispäivänä 1.3.1912. Helsinki 1912
- Metsänmyyjän käsikirja. Suomen metsänhoitoyhdistys Tapion käsikirjasia n:o 8. Helsinki 1913
- Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion synty : katsaus virtauksiin yksityismetsänhoidon edistämistyön alalla vv. 1897–1907. Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio, Helsinki 1914
- Metsänkäyttöoppi. WSOY 1918, 2. painos 1922
- Tervateollisuus ; kirj. A. Benj. Helander ja Emil Vesterinen. Kauppa- ja teollisuuskomisioni, Helsinki 1918
- Puutavarain vientitullit : vastaisen tullipolitiikkamme suunnittelua metsätaloutemme kannalta. Tekijä, Helsinki 1918
- Pihkan juoksutuksesta : Liettuassa, Puolassa ja Saksassa tehtyjen havaintojen mukaan. Suomen metsänhoitoyhdistyksen erikoistutkimuksia n:o 11. Helsinki 1919
- Metsätalouden tarjoamasta ansiotyöstä. 1, Kruununmetsät vv. 1911–1913. Acta forestalia Fennica 30. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1923
- Puutavarat (Liike-elämä XI), 1925[1]
- Maanomistaja metsäntuotteitensa jalostajana : esitelmä Viipurissa 27. 2 1927 pidetyillä metsäpäivillä. Viipuri 1927
- Metsäopetuksestamme : joitakin mietteitä metsänhoitajain kasvatuksesta nykyisin. Helsink 1928
- Pekkalan kartanon metsätalous. Acta forestalia Fennica 34, 26. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1928
- Puutavaran mittauksesta Norjassa ja Ruotsissa, 1930[1]
- Metsämyynnin yhteydessä tapahtuva puutavaran mittaus. Helsinki 1931
- Kuusen ja männyn vesisolujen pituusvaihtelut. Julkaisu / Puutekniikan tutkimuksen kannatusyhdistys n:o 14. Helsinki 1933
- Anton Gabriel Blomqvist ja hänen aikalaisensa. Acta forestalia Fennica 43, 2. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1936
- Onko viljelysmaan ja metsän välinen kilpailu kasvanut ja mihin se johtaa?. Helsinki 1939
- Metsä- ja kielipolitiikkaa puolisen vuosisataa sitten. Acta forestalia Fennica 50, 1–10. Suomen metsätieteellinen seura, Helsinki 1942
- Suomen puun tie metsästä maailmalle – Det finska trädets färd från skogen ut i världen ; valokuvat Otso ja Matti Pietinen ; kuvien tekstit Otso Pietinen. Sininen kirja, Porvoo 1948
- Suomen metsätalouden historia. WSOY 1949
- Tornator-yhtiön vaiheita 1908 ... 1932. Enso-Gutzeit osakeyhtiö, Helsinki 1975