Belgian Kongo
Belgian Kongo oli nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueella vuosina 1908–1960 sijainnut Belgian siirtomaa. Siirtomaa syntyi, kun Belgia otti haltuunsa Kongon vapaavaltion, joka oli ollut kuningas Leopold II:n henkilökohtaista omaisuutta. Belgian Kongo itsenäistyi 30. kesäkuuta 1960 nimellä Kongo, joskin yleiseen käyttöön yleistyi tarkentava nimitys ”Kongo (Léopoldville)”. Syynä tähän oli Ranskan Kongon itsenäistyminen samana vuonna, myös sen valittua nimekseen Kongon.[1]
| Belgian Kongo Congo belge (ranskaksi) Belgisch-Kongo (hollanniksi) |
|||
|---|---|---|---|
1908–1960 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Belgian siirtomaa (monarkia) | ||
| Kuningas |
Leopold II (1908–1909) Albert I (1909–1934) Leopold III (1934–1951) Baudouin I (1951–1960) |
||
| Pääkaupunki |
Boma (1908–1926) Léopoldville (1926–1960) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 2 344 858 km² | ||
| Väkiluku (1960) | 16 610 000 | ||
| – väestötiheys | 7,1 / km² | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 15. marraskuuta 1908 | ||
| – itsenäisyys | 30. kesäkuuta 1960 | ||
| – yhdistyi | heinä-elokuu 1960 | ||
| Viralliset kielet | ranska, flaami | ||
| Valuutta | Belgian Kongon frangi | ||
| Tunnuslause | Travail et Progrès | ||
| Edeltäjä |
 Kongon vapaavaltio |
||
| Seuraaja |
 Kongon demokraattinen tasavalta |
||
Historia muokkaa
Leopold II luopui omistuksestaan Kongon vapaavaltioon, kun tieto hänen hallintonsa julmuudesta levisi halki Euroopan.[2] Kongon vapaavaltio liitettiin emämaahansa 18. marraskuuta 1908. Kongoon määrättiin kenraalikuvernööri hoitamaan siirtomaan asioita, ja Brysseliin perustettiin siirtomaaministeriö.[3]
Kongon olot paranivat Belgian otettua sen hallintaansa. Siirtomaahallinto ei pyrkinyt ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Poliittinen valta ja virkakoneisto pysyivät täysin valkoisten käsissä aina 1950-luvun lopulle saakka. Kongolaisten koulutus oli lähetyssaarnaajien käsissä ja rajoittui yleensä alakouluopetukseen. Opintoja saattoi jatkaa, jos tähtäsi pappisuralle, mutta vasta vuonna 1954 ensimmäinen kongolainen pääsi muuhun korkeakouluun kuin opiskelemaan papiksi.[3][4]
Kaivostoiminta muokkaa
Belgian Kongossa oli runsaat luonnonvarat, ja sen kaivokset tuottivat Belgialle huomattavasti raaka-aineita.
Vuonna 1915 Kongosta löydettiin uraania, minkä vuoksi maahan perustettiin yksi maailman ensimmäisistä uraanikaivoksista. Toisen maailmansodan aikana Belgian Kongo oli tärkeä uraanin toimittaja Yhdysvalloille.[5] Sieltä kaivettua uraania käytettiin myös atomipommin keksimiseen johtaneessa Manhattan-projektissa ja Hiroshimaan pudotetussa pommissa.[6][7]
Kongon kenraalikuvernöörit muokkaa
Belgian Kongoa hallitsi kaikkiaan kymmenen emämaan edustajaa tittelillä kenraalikuvernööri (ransk. Gouverneur général).[8]
- Théophile Wahis (1908–1912)
- Félix Fuchs (1912–1916)
- Eugène Henry (1916–1921)
- Maurice Lippens (1921–1923)
- Martin Rutten (1923–1927)
- Auguste Tilkens (1927–1934)
- Pierre Ryckmans (1934–1946)
- Eugène Jungers (1946–1951)
- Léon Pétillon (1951–1958)
- Henri Cornelis (1958–1960)
Lähteet muokkaa
- ↑ A tale of two Congos Beyond the headlines. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Democratic Republic of Congo profile - Timeline BBC News. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ a b Jan Briffaerts: When Congo Wants To Go To School – Educational Organisation In The Belgian Congo (1908-1958) Rozenberg quarterly. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Jessica Achrberger: Belgian colonial education policy Ultimate History Project. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Belgian Congo Encyclopedia Britannica. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ In Congo, silence surrounds forgotten mine that fueled first atom bombs Al Jazeera. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Tracing the Congolese mine that fuelled Hiroshima The Telegraph. 2013. Viitattu 31.10.2016.
- ↑ Gouverneurs du Congo congoposte. Viitattu 31.10.2016. (ranskaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgian Kongo Wikimedia Commonsissa
