Basaltti
Basaltti on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen vulkaaninen kivilaji, yleensä laava. Basaltti on mineraalikoostumukseltaan pääasiassa plagioklaasia sekä pyrokseenia, sisältäen lisäksi vähäisemmissä määrin muita tyypillisiä mineraaleja, kuten oliviinia ja sarvivälkettä. Basalttia koostumukseltaan vastaava syväkivi on gabro. Basalttia on myös Marsissa ja Kuussa, missä se antaa kuun meriksi kutsutuilla alueille niiden tunnusomaisen tumman värin.[1]
Basalttisia laavoja syntyy erityisesti valtamerten keskiselänteillä mutta myös muissa ympäristöissä. Basalttinen laava on juoksevaa ja leviää mantereisissa purkauksissa laajoille alueille muodostaen laakiobasaltteja, joita on mm. Intiassa (Deccanin laavapurkaukset) ja Islannissa. Jäähtyessään basalttinen laava lohkeilee usein kuusikulmaisiksi pylväiksi.[2]
Basalttimuodostumia ovat basalttipylväs, basalttityyny ja laavatunneli.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Kids Tour to Mars: Basalt Lava Kid's Kosmos. 2011. Arkistoitu 5.3.2018. Viitattu 09.03.2018.
- ↑ Turunen, Mikko: Magmakivien luokittelu 25.6.2018. Geologia.fi. Viitattu 7.12.2019.
- ↑ Arthur B.Busbey III, Robert R. Coenraads, Paul Willis, David Roots: Kivet & fossiilit, s. 188–189, 193. Suomentanut Kaarlo Taipale, Riikka Taipale. Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5347-0.