Balaton

Balaton
Valtiot	Unkari
Paikkakunta	Länsi-Unkari
Koordinaatit	46°51′N, 17°43′E
Laskujoki	Sió (d)
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	104 m
Pituus	78 km
Leveys	15 km
Rantaviiva	200 km
Pinta-ala	598 km²
Tilavuus	1,8 km³
Keskisyvyys	3,25 m
Suurin syvyys	11 m
Valuma-alue	5 181 km2
	Balaton
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Balaton (saks. Plattensee) on Unkarin ja koko Keski-Euroopan suurin järvi pinta-alaltaan (598 km²). Järven pituus on 77 ja leveys 14 kilometriä.^[1] Balatonin eteläranta on tasaista ja matalaa, toisin kuin pohjoisranta, joka on vuorista (Bakonyn kukkulamaasto). Veden lämpötila voi nousta kesällä enimmillään 30 asteeseen. Suurin Balatoniin laskeva joki on Zalajoki järven länsipäässä, ja sen lasku-uoma Sión kanava Tonavaan sen itäpäässä.^[1] Järvi on Unkarin suosituimpia ja vanhimpia matkailu- ja lomakohteita.

Maantiede ja ilmasto muokkaa

Pohjoisessa järvi rajoittuu Bakonyn vuoriin, joiden rinteet ja vulkaaninen maaperä ovat otolliset hedelmän- ja viininviljelyyn. Balatonin allas on geologisesti varsin nuori, alle miljoona vuotta vanha, sillä se on muodostunut pleistoseenikauden lopulla. Alkuaan altaassa oli viisi pienempää järveä, jotka yhtyivät yhdeksi suureksi järveksi. Parhaiten muinaisjärviä erottava harjanne on nähtävissä Balatonin kapeimmalla kohdalla Tihanynniemen luona. Balatonin pinta on ollut joskus nykyistä korkeammalla. Luontainen lasku-uoma on ollut järven itäpäässä Siójoki, jonka suu kuitenkin aaltojen ja eroosion vaikutuksesta usein tukkiutui. 1976 valmistuneella Sión kanavalla varmistetaan nykyään 80 m³:n juoksutus^selvennä ja järven pinnan taso. Balatonilla ei ole nykyään yhtäkään luonnonvaraista saarta.

Balatonin länsipäähän laskee Zalajoki. Virtaus järveen on melko vähäistä, ja järvialtaan vesi vaihtuu 2,2 vuodessa. Haihtuminen taas on voimakasta etenkin lämpiminä kausina. Järven valuma-alue on 5 774 km², mutta suurempi merkitys on järven pintaan tulevalla suoralla sateella.

Balatonilla on mannerilmasto: lämmin ja aurinkoinen kausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Talvella järvi saattaa saada 20 senttimetrin jääpeitteen. Ilmavirtaukset suuntautuvat yleensä luoteesta kaakkoon, mikä rasittaa järven kaakkoisrantaa. Ilmavirtaukset synnyttävät järvellä helposti myös kovaa aallokkoa, mikä lisää rannoilla eroosiota. Pinnanvaihtelu johtuu ilmanpaineen ja virtauksesta, joka aiheuttaa myös eroosiota rannoilla. Tihanyinsalmessa virtaus saattaa olla jopa 1,5 m/s.^[1]

Eliöstö muokkaa

Balatonin vesi on erilaisille eliöille hyvä kasvuympäristö. Vesi eroaa merkittävästi muiden Keski-Euroopan järvien vedenlaadusta. Vedessä on anioneina runsaasti karbonaatteja, sulfaatteja sekä kationeina magnesiumia, kalsiumia ja natriumia.^[1] Runsaan pieneliöstön vuoksi Balatonin vesi on sameaa: näkyvyys on keskimäärin 85 cm. Balaton on kuuluisa omalaatuisesta turkoosista väristään, joka vaihtelee valon ja sääolosuhteiden mukaan.

Järvessä elää yli 1 500 kasvilajia, joista valtaosa (1 400) on leviä. Kasvimaailman näkyvimmät edustajat ovat ruoikot, joita on säilynyt etenkin järven etelärannalla ja länsipäässä, ns. Vähä-Balatonilla. Ruoikot tarjoavat hyvän elinympäristön lukuisille pieneliöille ja hyönteisille sekä harvinaisillekin vesilinnuille. Vedessä ja sen välittömässä läheisyydessä elää yli 1 200 eläinlajia, joista ihmisen toiminnan ja saasteiden seurauksena moni on uhanalainen tai kokonaan hävinnyt.

Ihmisen toiminta ja matkailu muokkaa

Järven pohjoisranta on otollista maanviljelylle, mutta 1900-luvulla matkailun lisääntyessä maanviljely on järven rannoilta tyystin kadonnut.^[1] Tilalle on rakennettu kylpylöitä, hotelleja, satamia ja rantavalleja. Järven 196 kilometrin rantaviivasta on säilynyt luonnontilassa vain 70 kilometriä.

Järven ympäristö on suosittu matkailu- ja kylpyläkohde. Suosituimpia kohteita Balatonin rannalla ovat muun muassa Siófokin, Balatonalmádin, Balatonfüredin ja Keszthelyn kaupungit sekä Tihanynniemi luostareineen.

Televisiosarja Kesä Balatonilla sijoittuu osittain Balatonin maisemiin^[2].