Bad Nauheim
Bad Nauheim on kylpyläkaupunki Hessenin osavaltiossa Saksassa 28 kilometriä Frankfurt am Mainista pohjoiseen. Bad Nauheim rajoittuu pohjoisessa Rockenbergiin, idässä Wölfersheimiin, etelässä Friedbergiin ja lännessä Ober-Mörleniin. Bad Nauheimin ystävyyskaupunkeja ovat englantilainen Buxton, ranskalainen Chaumont, belgialainen Oostkamp ja thüringeniläinen Bad Langensalza. Kaupungissa asui 31 924 ihmistä vuoden 2016 lopussa[1].
| Bad Nauheim | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Bad Nauheim |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Hessen |
| Hallintopiiri | Darmstadt |
| Piirikunta | Wetteraukreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 32,55 km² |
| Korkeus | 148 m m |
| Väkiluku | 31 924 (2 016[1]) |
| – Väestötiheys | 962 as./km² |
Historia muokkaa
Nykyisen Bad Nauheimin alueella on ollut asutusta jo nelisentuhatta vuotta sitten. Kelttien aikana alue oli vaurasta suolan louhinnan ansiosta; kaupungin keskustasta on löydetty hyvin säilyneitä jäänteitä muinaisesta suolalouhimosta. Vanhin kirjallinen maininta kaupungista on noin vuodelta 900 muodossa Niwiheim. Suolanlouhinta, josta varhaisin asiakirjamaininta on 1300-luvulta, nousi kukoistukseensa 1700-luvulle tultaessa.
Balneologian eli kylpyhoito-opin kehittymisen myötä Bad Nauheimista alkoi kehkeytyä terveyskylpylä 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1854 Bad Nauheimille myönnettiin kaupunkioikeudet. Ratkaiseva seikka Nauheimin kehitykselle merkittäväksi kylpyläkaupungiksi oli liittyminen Hessen-Darmstadtin suurherttuakuntaan Preussin–Itävallan sodan seurauksena 1866. Suurherttuan hovi edisti Nauheimin asemaa kylpyläkaupunkina ja vuonna 1869 kaupunki sai etuliitteen Bad. Suurherttua Ernst Ludwig edesauttoi Bad Nauheimin kehitystä 1900-luvun taitteessa. Hänen mottonsa oli: ”Mein Hessenland blühe und gedeihe und in ihm die Kunst.” Kaupunkiin nousi uudisrakennuksia, joista huomattavin on 1905–1912 rakennettu Sprudelhof. Jättimäisessä rakennuskompleksissa on 240 kylpylähuonetta, ja se kuuluu saksalaisen jugendin merkittäviin saavutuksiin.
Bad Nauheimin kuuluisiin vierailijoihin lukeutuivat muun muassa Otto von Bismarck, joka otti vesihoitoja vuonna 1859, sekä tuleva Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt, joka vanhempineen vietti useita kuukausia kaupungissa yhdeksänvuotiaana vuonna 1891. Myös useat kuninkaalliset suosivat Bad Nauheimia. Weimarin tasavallan aikana kaupungissa vierailivat muun muassa Albert Einstein, kirjailija Erich Kästner, näyttelijä Hans Albers sekä intialainen kirjailija ja filosofi Rabindranath Tagore. Suomesta vieraili usein arkkitehti Lars Sonck.
Bad Nauheimin 1929 rakennettu synagoga säästyi kristalliyön tuhoilta marraskuussa 1938. Toisen maailmansodan aikana Bad Nauheimin hotelleja ja hoitolaitoksia käytettiin sotilassairaaloina. Sotavangiksi otettuja liittoutuneiden upseereja majoitettiin kaupungissa, minkä arvellaan olleen eräs syy siihen, että Bad Nauheim säästyi ilmapommituksilta. Erään tarinan mukaan presidentti Roosevelt oli ihastunut kaupunkiin siellä ollessaan niin paljon, että määräsi sen pommituksilta säästettäväksi. Yhdysvaltain joukot miehittivät kaupungin 29. maaliskuuta 1945, eli ennen sodan päättymistä. Sodan jälkeisinä kuukausina Yhdysvaltain sotilas- ja siviilihallintoa asettui kaupunkiin, jonka infrastruktuuri oli säilynyt ehjänä. Vuosina 1958–1960 asepalvelustaan Friedbergissä suorittanut Elvis Presley asui Bad Nauheimissa. Kaupungissa on hänelle omistettu muistomerkki. Presley sai aiheen erään levynsä kansikuvaksi Bad Nauheimin vanhassa keskustassa sijaitsevasta kirkon kymmenyksiä varten rakennetusta ladosta.
Kylpyläpalvelut alkoivat tulla 1960-luvulla myös niin sanotun tavallisen kansan ulottuville. Bad Nauheimin hienostoleima alkoi vähitellen haalistua. Kylpylävieraiden määrä kasvoi huomattavasti ja kaupunkiin alkoi kohota uudisrakennuksia. 1980-luvulla uudet hoitomenetelmät tekivät pitkäkestoiset kylpyhoidot taloudellisesti kannattamattomiksi. Nykyisin Bad Nauheimin mainetta terveyskaupunkina ylläpitävät useat suuret sairaalat ja erikoisklinikat. Kaupungissa toimii myös perustutkimukseen keskittynyt Max-Planck-Institut für Herz- und Lungenforschung.
Väestökehitys muokkaa
Hessenin alueuudistuksessa 1972 Bad Nauheimiin liitettiin naapurikunnat Wettertal, Schwalheim, Nieder-Mörlen ja Steinfurth. Bad Nauheimin väkiluku 31. joulukuuta:
- 1939: 9 039
- 1961: 13 431
- 1970: 14 242
- 2000: 30 199
- 2006: 30 929
Talous ja liikenne muokkaa
Bad Nauheimin rautatieasemalla pysähtyvät kaikki Friedberg–Gießen-paikallisradalla kulkevat matkustajajunat sekä Mittelhessen-Express. Lisäksi asemalla pysähtyvät paikalliset pikajunat välillä Frankfurt–Siegen. Kasseliin menevät junat sekä Frankfurtin paikallisjunat, kuten myös intercity-junat, kulkevat läheisen Friedbergin aseman kautta, jonne on Bad Nauheimin asemalta linja-autoyhteys. Kaupungin paikallisbussiliikenteessä on neljä linjaa (11, 12, 14, 15). Bad Nauheimilla on oma liittymä moottoritiellä A 5, Nieder-Mörlenin kaupunginosan lähiliittymä on Ober-Mörlen samalla moottoritiellä. Bad Nauheimin ohitusteitä ovat B 3 sekä B 275.
Kuuluisuuksia muokkaa
Bad Nauheimissa syntyneitä kuuluisuuksia ovat muun muassa ohjaaja Caroline Link, James Peace ja kirjailija Andreas Maier.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Anzahl der Einwohner in den Kommunen am 31. Dezember 2016 5.3.2018. Statistisches Bundesamt. Viitattu 18.7.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bad Nauheim Wikimedia Commonsissa
- In bester Gesellschaft - Persönlichkeiten aus Bad Nauheim, mit Texten von Susann Barczikowski und Fotografien von Winfried Eberhardt. PR, Medienservice und Verlag 2004; 70 sivua, sidottu; ISBN 3-00-014281-9
- Hölzinger, Hiltrud A. M. ja Uslular-Thiele, Christina: Jugendstil in Bad Nauheim. Geleitwort Bernd Bohde, Vorwort Gerd Weiß, Nachwort Gert Selle. (Mit 17 Künstler-Biografien). Tekstit saksaksi ja englanniksi. Königstein i. Ts. 2005, ISBN 3-7845-7100-X
- Kaupungin verkkosivusto (saksaksi)
- Tietoa Bad Nauheimin juutalaisista (saksaksi)
- Bad Nauheim kuuluu yhteisöön Réseau Art Nouveau Network
- Elvis Presley Bad Nauheimissa (saksaksi)