B41
B41-ydinpommi oli amerikkalainen varhainen vetypommi, jota tuotettiin 1960-luvun alkuvuosina ja joka oli palveluskäytössä vuosina 1961–1976. Se oli Yhdysvaltain kaikkien aikojen räjähdysvoimaisin ydinase 25 megatonnin räjähdysteholla. Se oli myös ainoa kolmivaiheinen fuusioase Yhdysvaltojen ydinasearsenaalissa.[1]
Aseen pituus oli 3,76 metriä ja halkaisija oli 1,32 metriä. Se painoi noin 4 840 kg. Ainoastaan Boeing B-52 Stratofortress ja Boeing B-47 Stratojet kykenivät kuljettamaan ja pudottamaan sen. Siitä oli kaksi eri muunnelmaa: ”likainen” Y1-versio, jossa kolmas fuusiovaihe oli suljettu uraani-238-koteloon, ja ”puhdas” Y2-malli, jossa kotelointi oli lyijyä. Kun vetypommiräjähdyksen tuottamat nopeat neutronit osuvat U-238:aan, sekin fissioituu ja kasvattaa ydinräjähdyksen voimakkuutta mutta myös radioaktiivista laskeumaa.[2]
Kaikkiaan pommeja tuotettiin arviolta 500 kappaletta syyskuun 1960 ja kesäkuun 1962 välillä. Niiden vaiheittainen poisto palveluksesta alkoi jo 1963, kun niitä alettiin korvaamaan B53-ydinpommeilla. Viimeinen B41-ydinpommi poistui käytöstä 1976.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ "The B-41 (Mk-41) Bomb" Nuclear Weapon Archive. Viitattu 22.3.2016 (englanniksi)
- ↑ http://www.ieri.be/fr/publications/ierinews/2011/juillet/fission-fusion-and-staging Viitattu 22.3.2016 (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Lista kaikista USA:n ydinkärjistä – The Nuclear Weapon Archive
