Axel Grönvik
Axel Adolf Emil Grönvik (18. tammikuuta 1897 – 10. joulukuuta 1992[1]) oli suomalainen päätoimittaja.
Grönvikin vanhemmat olivat filosofian tohtori Emil Ivar Grönvik (1844–1918) ja Anna Sofia Törngren (1870–1953). Hän oli naimisissa kääntäjä ja kirjailija Ann-Mari Grönvikin kanssa.[2]
Grönvik pääsi ylioppilaaksi 1915 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1922 ja maisteriksi 1923.[2]
Grönvik oli Nya Tidningenin toimitussihteerinä 1922–1925, Nyland-lehden päätoimittajana 1922–1928, Hufvudstadsbladetissa toimitussihteerinä 1928–1933 ja ulkopoliittisena toimittajana 1934–1944 sekä päätoimittajana Svenska Pressen -lehdessä 1944 ja Nya Pressen -lehdessä vuodesta 1945 alkaen. Hän oli komennettuna Suomen Tukholman-lähetystöön 1940, ja hän toimi valtion tiedoituslaitoksen toimistopäällikkönä jatkosodan aikana 1941–1942.[2]
Grönvik toimi Turkulaisen osakunnan kuraattorina 1919–1920 sekä ruotsalaisen ylioppilasvaltuuskunnan puheenjohtajana 1922–1923. Hän oli Suomen ruotsalaisen sanomalehtimiesliiton puheenjohtajana vuodesta 1947 ja Suomen sanomalehtimiesten liiton puheenjohtajana vuodesta 1949.[2]
Teoksia muokkaa
- Hembygdskurserna i Lojo 1916 : en redogörelse över förloppet och rönen. Bidrag till Lojo sockenbeskrivning 29. Hembygdsforskningens vänner i Lojo, Lojo 1916
- Finland en försvarskamp ; av Gylfe Svedlund, Karl-Olof Hedström, Olof Enckell, Axel Grönvik, Eirik Hornborg, Gunnar Johansson. Stormaktskriget 1939- 2. Fritzes, Stockholm 1940
- Kenraaleja ja kenttäeverstejä ; suomentanut J. A. Wecksell. Otava 1940 (ruotsinkielinen alkuteos Generaler och fältöverstar sisältyi julkaisuun Stormaktskriget 1939- 2 : Finland)
- Sjunde nordiska pressmötet i Helsingfors 1939 : redogörelse över förhandlingarna ; enligt uppdrag avgiven av Axel Grönvik. Helsingfors 1950
- Suomen sanomalehdistön luonne. Kansainvälisten kulttuuriasiain toimikunta, Helsinki 1952
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuolleita suomalaisia. Mitä Missä Milloin 1994 s. 147. Otava 1993 ISBN 951-1-12765-9
- ↑ a b c d Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)