Wikipedia

Avantouinti

uiminen jäähän tehdyssä aukossa
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Avantouinti on uintia jäähän tehdyssä avannossa. Avannossa vesi voidaan panna jatkuvaan liikkeeseen, jotta vesi ei jäätyisi eikä avantoa tarvitsisi avata uudelleen uidakseen siinä. Veden kierrättäminen suoritetaan uppopumpulla tai kiertopropellilla. Turvallinen kulku avannolle voidaan järjestää esimerkiksi sähkötoimisella lämpömatolla. Joissakin uimahalleissa on avantouintia jäljitteleviä lämpötilaltaan noin 4–9-asteisia altaita. Oikeassa avannossa veden lämpötila on nollan paikkeilla. Suomessa ja Venäjällä avantouinti on aina kuulunut sauna- tai banjaperinteeseen. Avantouinti voidaan rinnastaa Venäjän Ortodoksisen kirkon loppiaisena järjestettävään kasteeseen, jossa pulahdetaan ristinmuotoisen avannon "Jordan" (ven. Иордан) papin siunaamaan veteen päätä myöten kolme kertaa.

Avantouintia joukkueena.

Suomessa on noin 120 000 talviuimaria, joista miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon.lähde? Lisäksi Suomessa lienee saman verran mökillä ja lomakeskuksissa käyviä avantouimareita.kenen mukaan? Talvella 2004–2005 avantouintia vähintään kokeilemassa oli käynyt yli puoli miljoonaa uimaria.lähde?

Avantouintijärjestöt Suomessa muokkaa

 
Avantouintia Vaasan Hietasaarella.

Avantouinnin harrastajamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Suomen Latu on ollut mukana kehittämässä ja koordinoimassa valtakunnallista talviuintitoimintaa. Valtakunnallisen toiminnan aloitti 1980-luvulla tamperelainen Avantouintiseura Norppa, kunnes seuran puheenjohtajan Lauri Huovilan aloitteesta Suomen Latu otti avantouinnin osaksi kuntoliikuntatoimintaansa.

Vuonna 1990 Suomen Latu ja Avantouintiseura Norppa kutsuivat avantouimareita ja asiasta kiinnostuneita harrastajia eri puolilta Suomea Avantouinti- ja karaisupäivään Hyvinkäälle keskustelemaan lajin valtakunnallista järjestäytymisestä. Vuonna 1992 perustettiin Suomen Ladun Avantouintiklubi, jonka tehtäviksi määriteltiin lajin koordinointi ja kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Vuodesta 1997 alkaen klubi on toiminut Avantouintijaoston nimellä. Siihen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 3–5 jäsentä, joista yksi on alan tutkija. Avantouintijaosto suunnittelee ja koordinoi valtakunnallisia ja maailmanlaajuisia tapahtumia. Jaoston tehtäviin on kuulunut myös SM-kilpailusääntöjen kehittäminen osallistujilta tulevan palautteen perusteella. Suomen Latu ylläpitää valtakunnallista rekisteriä avantouintipaikoista.

Suomeen on perustettu Suomen Avantouintiliitto ry vuonna 2002. Liitossa on 13 jäsenseuraa ja liitto järjestää valtakunnallisia avantouintitapahtumia ja julkaisee avantouinnista kertovaa Avantoon-lehteä. Liitto avustaa ja opastaa muun muassa uusien avantouintipaikkojen ja -seurojen perustamisessa.

Kilpailutoiminta muokkaa

 
Vuonna 2012 avantouinnin maailmanmestaruuskisat järjestettiin Latvian Jūrmalassa.

Avantouinnin SM-kisasta on vuosien mittaan kehittynyt talvinen karnevaali. Eri puolilta Suomea tulevat avantouimarit ottavat mittaa toisistaan 25 metrin avantoaltaassa. Ohjelmassa on myös uintiseurojen avantoviestikilpailu. Osallistujamäärät ovat kasvaneet Tampereella vuonna 1989 pidetyistä ensimmäisistä kilpailuista (110 osanottajaa) vuonna 2000 Varkaudessa järjestettyjen Pakkaspäivien kilpailuun, jossa eri sarjoissa oli mukana yhteensä 1 250 uimaria. Avantouinnin ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin helmikuussa 2000 Helsingissä. Tiedotusvälineet ulkomaita myöten ovat olleet kiinnostuneita avantouimareiden talvitapahtumista.

Avantouinnin terveysvaikutukset muokkaa

Yleisesti on katsottu, että avantouinnin hyödyt ovat haittoja suuremmat.[1] Avantouinti tehostaa verenkiertoa, lievittää selkä-, niska- ja hartiaseudun kipuja, saattaa vähentää masentuneisuutta, astmaoireita ja nukahtamisvaikeuksia. Avantouinti helpottaa nivelreumaa ja fibromyalgiaa sairastavien vaivoja. Avantouimarit kertovat harrastuksensa auttavan stressiin, virkistävän kehoa ja mieltä sekä parantavan verenkiertoa ja kylmänsietokykyä.[1]

Avantouintiin liittyy kuitenkin myös terveysriskejä. Avantoon ei pidä mennä humalassa. Kylmä vesi yhdistettynä saunomiseen ei sovi myöskään sydämen tai verenkiertoelimistön ongelmista kärsiville eikä vaikeaa astmaa sairastaville.[2] Hetkellinen kylmäaltistus kuormittaa sydäntä ja supistaa keuhkoputkia. Ääreisverenkierto supistuu, mikä nostaa hetkellisesti verenpainetta ja lisää sydämen syketaajuutta, jolloin seurauksena on sydämen kuormittuminen.[1] Verenpaineen vaihtelu voi aiheuttaa myös huimausta. Sukeltaminen ja pään kasteleminen avannossa ei ole suositeltavaa. Pään kastelu lisää lämmönluovutusta, josta voi olla seurauksena alilämpöisyys.[3] Avantouinnin terveysvaikutuksia on tutkittu verrattain vähän.[4]

Haitoista on saatu tutkimustuloksia. Avantouintia koskevissa lyhytkestoisissa tutkimuksissa se on yleensä todettu terveyttä edistäväksi, mutta Kiinassa on tehty 30 vuoden seurantatutkimus, jonka tuloksia julkaistiin alkuvuodesta 2016. Tutkimus on tiettävästi toistaiseksi ainoa maailmassa avantouinnista tehty pitkäkestoinen tutkimus. Tutkittavina oli 900 avantouintikerhon jäsentä, joiden arvioidaan olevan terveitä ja harrastavan avantouintia säännöllisesti. Siinä todettiin, että talviuintia harrastavia kuoli kolmenkymmenen vuoden aikana sydän- ja aivoinfarkteihin kymmenen prosenttia enemmän kuin tilastollisesti oli odotettavissa.[5]

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta avantouinti.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Avantouinti&oldid=22179517”