Autodromo Enzo e Dino Ferrari

moottorirata Imolassa Italiassa

Autodromo Internazionale Enzo e Dino Ferrari, vuoteen 1988 asti Autodromo Dino Ferrari, on moottorirata Imolassa Italiassa.

Autodromo Internazionale Enzo e Dino Ferrari
Sijainti Italia Imola, Emilia-Romagna, Italia
Koordinaatit 44°20′38.5″N, 11°43′01.″E
Aikavyöhyke UTC+1
Valmistumisvuosi 1953
Katsojakapasiteetti 78 000
Radan pituus 4,909 km
Mutkia 19
Rataennätys 1.15,484
(Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton,
Mercedes, 2020)
Suurimmat tapahtumat Formula 1,
Italian Grand Prix
San Marinon Grand Prix
Emilia-Romagnan Grand Prix

Superbike, Italian Touring Car, Italian GT
1980
Radan pituus 5,000 km
Mutkia 20
Rataennätys 1.36,089
(Australia Alan Jones,
Williams, 1980)
1981–1994
Radan pituus 5,040 km
Mutkia 22
Rataennätys 1.24,335
(Yhdistynyt kuningaskunta Damon Hill,
Williams, 1994)
1995–2006
Radan pituus 4,959 km
Mutkia 22
Rataennätys 1.20,411
(Saksa Michael Schumacher,
Ferrari, 2004)
Formula 1
Kilpailun pituus 63 kierrosta, 309,049 km
Ensimmäinen GP 1980
Viimeinen GP 2022
Grand Prix’itä ajettu 30
Eniten voittoja Saksa Michael Schumacher (7)

Moottorirata on nimetty Ferrarin perustaja Enzo Ferrarin ja hänen poikansa Alfredo ”Dino” Ferrarin (1932–1956) mukaan. Enzo Ferrarin nimi lisättiin radan nimeen hänen kuolemansa jälkeen 1988.

Historia muokkaa

 
Radan lähtösuoraa.

Rata on rakennettu 1950-luvulla osittaisena maantieratana. Ennen Enzo Ferrarin kuolemaa vuonna 1988 sen nimi oli Autodromo Dino Ferrari.

Ensimmäinen Formula 1 -osakilpailu järjestettiin radalla vuonna 1980, jolloin Italian Grand Prix ajettiin Imolassa Monzan sijaan. Imolan radalla ajettiin San Marinon Grand Prix vuosina 1981–2006, vaikka rata sijaitseekin Italiassa. Kaudella 2020 radalla ajettiin Emilia-Romagnan Grand Prix.[1]

Imola muistetaan edelleen vuoden 1994 mustan viikonlopun takia. Tuolloin kuolivat ensin lauantain aika-ajoissa Roland Ratzenberger ja seuraavan päivän kilpailussa kolminkertainen maailmanmestari Ayrton Senna. Tapahtumien jälkeen rataa muutettiin huomattavasti. Sennan onnettomuuden ja monien muiden pahojen ulosajojen tapahtumapaikkana ollut huippunopea ja kaasu pohjassa ajettava Tamburello-mutka muutettiin šikaaniksi. Myös Villeneuve-mutkaan missä Ratzenbergerin kohtalokas ulosajo tapahtui lisättiin šikaani. Radan hidastamista yritettiin kompensoida tekemällä Acque Minerale -mutkayhdistelmä nopeammaksi šikaani poistamalla. Muita muutoksia olivat radan viimeisen ja huippunopean Variante Bassa -mutkayhdistelmän ensimmäisen osuuden suoristaminen ennen lähtösuoralle johtavaa šikaania sekä Piratellan tiukentaminen.[2] Lisäksi radan turva-alueita kasvatettiin huomattavasti.

Kaudelle 2006 Variante Alta -šikaania tiukennettiin ja reunakanttareita madallettiin.[2]

Vuodeksi 2008 rataprofiilia uudistettiin jälleen ja viimeinen šikaani, Variante Bassa, poistettiin kokonaan.[3] Uudistettua Variante Bassaa käytetään kuitenkin moottoripyöräkilpailuissa.

Voittajat muokkaa

Formula 1 muokkaa

Kausi Kuljettaja Valmistaja Raportti
1980   Nelson Piquet Brabham-Ford Raportti
1981   Nelson Piquet Brabham-Ford Raportti
1982   Didier Pironi Ferrari Raportti
1983   Patrick Tambay Ferrari Raportti
1984   Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1985   Elio de Angelis Lotus-Renault Raportti
1986   Alain Prost McLaren-TAG Raportti
1987   Nigel Mansell Williams-Honda Raportti
1988   Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1989   Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1990   Riccardo Patrese Williams-Renault Raportti
1991   Ayrton Senna McLaren-Honda Raportti
1992   Nigel Mansell Williams-Renault Raportti
1993   Alain Prost Williams-Renault Raportti
1994   Michael Schumacher Benetton-Ford Raportti
1995   Damon Hill Williams-Renault Raportti
1996   Damon Hill Williams-Renault Raportti
1997   Heinz-Harald Frentzen Williams-Renault Raportti
1998   David Coulthard McLaren-Mercedes Raportti
1999   Michael Schumacher Ferrari Raportti
2000   Michael Schumacher Ferrari Raportti
2001   Ralf Schumacher Williams-BMW Raportti
2002   Michael Schumacher Ferrari Raportti
2003   Michael Schumacher Ferrari Raportti
2004   Michael Schumacher Ferrari Raportti
2005   Fernando Alonso Renault Raportti
2006   Michael Schumacher Ferrari Raportti
2020   Lewis Hamilton Mercedes Raportti
2021   Max Verstappen Red Bull Racing-Honda Raportti
2022   Max Verstappen Red Bull Racing-RBPT Raportti

GP2 muokkaa

Kausi Lähtö Voittaja Talli Raportti
2005 1. lähtö   Heikki Kovalainen Arden International Raportti
2. lähtö   Adam Carroll Super Nova Racing
2006 1. lähtö   Gianmaria Bruni Trident Racing Raportti
2. lähtö   Ernesto Viso iSport International

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Hamilton wins wild race in Imola as Mercedes clinch seventh-straight constructors' title Formula1.com. 1.11.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)
  2. a b Imola Motor Sport Magazine. 12.6.2017. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
  3. Puc, Mark: iRacing: First Peek At Imola, Planned release June 2016 InsideSimRacing. 8.4.2016. SRT Media Production. Viitattu 1.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa