Autiotila

pysyvästi hylätty historiallinen asuinpaikka

Autiotila on historiallinen verotuksessa käytetty nimitys, joka tarkoitti osaksi tai kokonaan maksukykynsä menettänyttä tilaa. Nimitys tuli käyttöön 1500-luvun lopulla. Tällainen tila oli usein maksukyvyttömyyden alkuvaiheessa asuttu.[1] Isovihan jälkeen Suomessa oli pahimmin hävitetyillä seuduilla paljon autiotiloja.[2] Autiotilan lähikäsitteitä ovat rappiotila ja verohylky.

Nykykielessä autiotila voi tarkoittaa myös tilaa, jonka omistaja on jostain syystä sen hylännyt. Suomessa tilalla on aina omistaja, mutta hoitaja siltä saattaa puuttua. Tila siirtyy aikanaan perintölainsäädännön mukaisesti uudelle omistajalle tai valtiolle valtionperintönä, jos vainajan omaisuudella ei ole perillisiä tai vainaja ei ole tehnyt testamenttia.[3] Isännättömän omaisuuden hoitajaksi voidaan määrätä edunvalvoja (aiemmin uskottu mies).[4]

Vuonna 1924 säädettiin laki ulkomaalaisen Suomessa olevasta, hoidotta jääneestä omaisuudesta (224/1924) ja asetus ulkomaalaisen Suomessa olevasta, hoidotta jääneestä omaisuudesta annetun lain täytäntöönpanosta (290/1924) sekä valtioneuvoston päätös hoitokunnan asettamisesta ulkomaalaisten hoidotta jäänyttä omaisuutta varten Viipurin läänissä (291/1924). Lain mukaan Suomessa oleskelemattoman ulkomaalaisen henkilön tai ulkomailla kotipaikkaa pitävän laitoksen, säätiön, yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai muun yhtymän hoidotta jäänyt omaisuus voitiin ottaa valtiolle. Omaisuudesta tuli ilmoittaa kuulutuksella sijaintikunnan kunnanhuoneella, kaupungissa oikeuden ilmoitustaululla ja Virallisessa lehdessä. Omaisuus siirtyi valtiolle, ellei omistaja tai hänen oikeutensa siirrolla saanut oikeussubjekti viiden vuoden kuluessa kuulutuksesta ilmoittautunut.[5]

Valtiolle joutuneen omaisuuden hoidosta huolehti asutushallitus. Jos omaisuutta oli paljon, oli valtioneuvostolla oikeus määrätä sen hoitajaksi asutushallituksen alaisen hoitokunnan.[6] Laki kumottiin 1992 lailla 764/1992. Lain 219/1939 pykälän 17 mukaan tuli ulkomailla asuvalla kiinteistön omistajalla (henkilöllä tai yhteisöllä) olla Suomessa asiamies. Tämä laki kumottiin lailla 1612/1992.

Lähteet muokkaa

  1. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana autiotila.
  2. Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865, s. 10-11. Vantaan kaupunki, 1991. ISBN 951-8959-12-9.
  3. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana autiotila.
  4. Laki holhoustoimesta, 1 ja 10 §.
  5. Laki ulkomaalaisen Suomessa olevasta, hoidotta jääneestä omaisuudesta, 224/1924.
  6. Asetus ulkomaalaisen Suomessa olevasta, hoidotta jääneestä omaisuudesta annetun lain täytäntöönpanosta, 290/1924.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Autiotila Arkeologisen kulttuuriperinnön opas. 6.4.2017.