Australian politiikka
Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpäämies on kuningas Charles III, joka on myös Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas ja asuu siksi Lontoossa. Australiassa hänen valtaansa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa pääministeri, jolla on laajat toimeenpanovaltuudet.
Australiassa on voimassa äänestyspakko. Naiset saivat äänioikeuden vuonna 1902.[1]
Australia on liittovaltio, joka koostuu osavaltioista ja territorioista. Jokaisella osavaltiolla, Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia, on oma perustuslaki ja jonkin verran itsehallintoa. Lisäksi Australialla on kaksi sisäistä terriotoriota, Pohjoisterritorio (itsehallintoalue vuodesta 1978) ja Australian pääkaupunkiterritorio (itsehallintoalue vuodesta 1988), sekä joukko asuttuja saaria, joita hallinnoidaan territorioina.[2]
Poliittiset voimat muokkaa
Puolueet muokkaa
Australian politiikkaa hallitsee kolme puoluetta:
- Australian kansallispuolue (konservatiivinen, maanviljelijät)
- Australian liberaalipuolue (porvarillinen)
- Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen)
Vuoden 2016 parlamenttivaalien jälkeen kansallispuolueen ja liberaalien koalitiolla on alahuoneessa 76 paikkaa, työväenpuolueella 69 paikkaa, vihreillä yksi paikka ja muilla neljä paikkaa. Senaatissa kansallispuolueella ja liberaaleilla 30, työväenpuoleella 26, vihreillä 9 ja muilla 11.[3] Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue.lähde?[3]
Etujärjestöt muokkaa
Ammattiliittojen keskusjärjestö ACTU edustaa noin kahta miljoonaa palkansaajaa. Maan työlainsäädäntöä uudistettiin vuonna 2006 pääministeri John Howardin hallituksen johdolla, mikä heikensi ammattiliittojen asemaa. ACTU laskee viime aikojen suuriin saavutuksiinsa vuonna 2010 säädetyn maksullisen vanhempainvapaan.[4]
Valtiolliset instituutiot muokkaa
Parlamentti muokkaa
Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä, jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue, jolla on enemmistö alahuoneessa, muodostaa hallituksen. Myös alahuoneen vaalikausi on kolme vuotta.[3]
Hallitus muokkaa
Ylin toimeenpanovalta jakaantuu kenraalikuvernöörin ja pääministerin kesken.lähde?
Pääministeri ehdottaa ministereitä kansanedustajien joukosta, ja kenraalikuvernööri nimittää heidät virkoihinsa.[3]
Australian pääministeri on ollut elokuusta 2018 liberaalipuolueen johtaja Scott Morrison. Parlamenttivaalit on järjestetty viime aikoina vuosina 2013, 2016 ja 2019. Liberaalien-kansallispuolueen koalitio on saanut vaalivoiton näissä kolmessa vaaleissa, ja työväenpuolue on ollut oppositiossa vuodesta 2013. Työväenpuolue puolestaan voitti vuosien 2007 ja 2010 vaalit. Vuosina 1996-2007 pääministerinä oli liberaalipuolueen John Howard. Tätä ennen työväenpuolueen valtakausi kesti vuodet 1983-1996, jolloin pääministeri oli 1983-1991 Bob Hawke vuosina ja vuosina 1991-1996 Paul Keating. Pääministeri vuosina 1975-1983 oli liberaalipuolueen Malcolm Fraser. [5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Mikko Mattila: Valtio-opin johdantokurssi (pdf) Luentomoniste. Yleinen valtio-oppi, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 28.9.2016.
- ↑ Robert Terence Lange ja muut: Australia Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.1.2019.
- ↑ a b c d Australia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ About ACTU ACTU. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Australia profile -Timeline BBC News. 7.1.2020. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
Katso myös muokkaa
- Government Australian Government