Atlas (mytologia)
Atlas (m.kreik. Ἄτλας) on eräs kreikkalaisen mytologian titaani, Iapetoksen ja nymfi Klymenen poika ja Prometheuksen veli. Atlas johti taistelua sodassa titaanien puolella Olympos-vuoren jumalia vastaan. Voitettuaan titaanit Zeus rankaisi Atlasta antamalla taivaankannen hänen kannateltavakseen.[1]
Yhtenä urotekonaan Herakles huijasi Atlaksen hakemaan hesperideiltä kultaisia omenoita tarjoutumalla pitämään taivaankantta sen aikaa. Kun Atlas palasi omenoiden kanssa, hän päätti, ettei ota taivasta takaisin Herakleelta. Herakles huijasi häntä taas suostumalla ottamaan tämän paikan, jos Atlas pitäisi taivaankantta vielä sen aikaa, että Herakles saisi taitettua viittansa harteidensa pehmusteeksi. Atlas suostui ja Herakles poistui paikalta. Myöhemmin kun Herakles kuoli ja hänen kuolematon puolensa pääsi Olympokselle, Atlaksen kerrottiin horjahtaneen Herakleen tuomasta ylipainosta.
Atlas-taru muistuttaa vähäaasialaista myyttiä maailman jättiläisestä Upellurista. Tarinan kaukainen lännessä sijaitseva vuori lienee Teide-tulivuori Teneriffalla.[1]
Myöhemmässä traditiossa myytti Atlaksesta taivaankantajana sekoittui muihin tarinoihin ja konkretisoitui edelleen. Hänet esitettiin vaikutusvaltaisena ja suurikokoisena kuninkaana, jolla oli laaja tietämys tähtitieteestä. Kun Perseus saapui hänen luoksensa pyytäen suojaa päänsä päälle sitä kuitenkaan saamatta, Perseus muutti mukanaan kantamallaan Medusa-hirviön päällä Atlaksen valtavaksi vuoreksi. Näin kreikkalaiset selittivät Atlasvuorten syntyneen.
Atlas on usein käytetty voiman ja kestävyyden symboli länsimaisessa kulttuurissa. Hänet kuvataan usein polvistuneena toiselle polvelle kannattelemassa harteillaan maapalloa. Tällainen kuva on muun muassa Yrjö Karilaan laatiman tietokirjan Pikku jättiläisen tunnuksena. Atlantin valtameri on nimetty Atlaksen mukaan. Atlas on myös yritysten ja tuotteiden usein käyttämä nimi.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hans Biedermann: Suuri symbolikirja, s. 27. Suom. Pertti Lempiäinen. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X.
