Asteekkien historia

Asteekkien tunnettu historia alkaa noin vuodesta 1200, jolloin asteekit vaelsivat nykyisen Meksikon alueelle, ja päättyy espanjalaisten valloitukseen 1500-luvun alkupuolella.

Asteekit olivat alkuaan yksi pohjoisesta saapuneista nahuatlia puhuneista intiaanikansoista, jotka sivistyivät Mesoamerikkaan saavuttuaan. Asteekit loivat 1400-luvulla nykyiseen Etelä-Meksikoon suuren asteekkivaltakunnan. Tiedot asteekkien historiasta perustuvat perimätietoon ja arkeologiaan. Asteekkien valtakunta syntyi 1300-luvulla alkuaan pienestä, syrjäisellä Texcocojärven saarella asuvasta intiaaniheimosta, joka oli saapunut alueelle kaukaa pohjoisesta. Heimo kutsui itseään nimellä tenochat ja tunnetaan myös nimellä mexica. Vähitellen asteekit onnistuivat liittolaisten avulla kukistamaan laakson alkuperäiset valtiaat ja nousivat suuriksi valloittajiksi.

Asteekkien saapuminen Meksikon laaksoon

Asteekit lähtivät vaeltamaan Meksikon pohjoisosista ja nykyisen Yhdysvaltojen eteläosasta kuivuuden takia. He saapuivat Meksikon laaksoon vuoden 1250 vaiheilla vaellettuaan parinsadan vuoden ajan.

Asteekkien saapuessa 1200-luvulla tolteekkien valtakunta oli hajonnut tai hajoamassa, ja Meksikon laaksossa oli monia kaupunkivaltioita. Alun perin Meksikon laaksoa hallitsivat ensin chichimekit ja myöhemmin tepaneekkien Azlapotzalco. Pohjoisesta oli vaeltanut alueelle nahuatlia puhuvia nomadiheimoja, joista asteekit eivät suinkaan olleet kaikkein mahtavimpia.

Kun asteekit saapuivat Meksikon laaksoon, he huomasivat, että muut ryhmät olivat jo vallanneet parhaat alueet, ja asteekit joutuivat asettumaan Chapultepecin kukkulalle. He olivat aluksi tolteekkien seuraajan Culhuacanin vasalleja. Culhuan kuningas ajoi väkivalloin heidät pois, kun asteekit olivat antaneet siihen aihetta nylkemällä ja uhraamalla Culhuan kuninkaan tyttären, joka oli annettu heidän kuninkaalleen vangiksi.

Tenochtitlánin perustaminen

Meksikon vaakuna

Asteekkien perimätiedon mukaan heidän heimojumalansa Huitzilopochtli oli antanut heille tehtäväksi rakentaa kaupungin paikkaan, jossa he näkevät kotkan seisovan opuntiakaktuksen latvassa käärme nokassaan. 200 vuotta kestäneen etsinnän jälkeen he lopulta löysivät etsimänsä linnun Méxicon laaksosta, Texcocojärven suoperäiseltä saarelta ja perustivat sinne kaupungin, joka sai nimen Tenochtitlán, "Kivikaktus". Asteekit asettuivat sitten Texcocojärven keskelle Tlatelolcosta etelään huonolle alueelle – parhaat maat oli jaettu. Koska asteekit olivat vain pieni heimo, niin he joutuivat alussa asumaan "kaislojen seassa, ruokojen seassa".

Aluksi kaupunki oli vain mitätön rykelmä savesta ja kaisloista tehtyjä asumuksia. Sen asukkaat hankkivat elantonsa metsästämällä ja kalastamalla alueen eläimiä. Saatuaan kylliksi saalista varastoon, asteekit alkoivat käydä sillä vaihtokauppaa toisten lähistöllä asuvien heimojen kanssa. Saaren ja mantereen välille muodostui vilkas kanoottiliikenne, kun asteekit veivät ruokaa ja toivat rakennustarvikkeita kaupunkiaan varten.

Asteekkien asuttama alue oli huonosti viljelyyn sopivaa suoperäistä maata ja he alkoivatkin muokata sitä järjestelmällisesti hedelmälliseksi viljelysmaaksi muodostamalla keinotekoisia saaria, chinampapeltoja, joiden välissä kulkureitteinä toimineet kanavat risteilivät. Asteekit olivat oppineet chinampojen teon naapurikansoiltaan, mutta he olivat ensimmäisiä, jotka kehittivät niistä tuottavan viljelymuodon. Maanviljelyn tuottavuus oli kasvavan asteekkivaltion vaurauden perusta.

Vuonna 2006 löydettiin Méxicostä pyramidi, joka on yhtä vanha kuin Teotihuacánin pyramidi. Tämä kertoo sen, että Tenochtitlán olisi ollut olemassa kauan ennen perimätiedon väittämää. Asteekit ovat saattaneet vallata valmiin kaupungin ja asettua sinne ylimystöksi. On myös mahdollista, että väite asteekkien vaelluksesta on myyttiä. Vaellusaihe on suosittu intiaanimytologiassa.

Liitot ja sodat muiden intiaaniheimojen kanssa

Texcocojärvi

Asteekeista tuli mahtikansa, koska he olivat pelottomia sotureita ja taitavia rakentajia. Osasyy asteekkien nousuun saattoi olla myös tyytymättömyys tepaneekkien valtaan. Kaupunkia rakennettiin vähitellen matalaan järveen tuomalla alueelle paaluja, kiviä ja maata. Tenochtitlánin ensimmäinen temppeli perustettiin 1325.

Kun asteekkien kaupunki Tenochtitlán vahvistui ja vaurastui, heidän asemansa naapurikansojen keskuudessa vakautui. Arvostus heitä kohtaan kasvoi ja muut alkoivat kohdella heitä vertaisinaan. Mutta samaan aikaan kun asteekit olivat juuri saaneet kaipaamaansa arvostusta, heitä uhkasi uusi kriisi naapurikansojen taholta. Saarta ympäröivän järven länsirannan Azcapotzalcon tepaneekit ja itärannan Texcocon acolhuat kävivät jatkuvaa sotaa uusista alueista, eikä Tenochtitlán ollut vielä kyllin vahva, jotta asteekit olisivat voineet taistella yksin alueita janoavien vihollisten kanssa. Niinpä asteekit liittoutuivat tepaneekkien kanssa, 1300-luvun puolivälissä, turvatakseen asemansa. Asteekeista tuli nyt tepaneekkien vasalleja. Noin 1350 rakennettiin ensimmäiset pengertiet ja kanavat.

Asteekit maksoivat tepaneekeille veroa ja taistelivat palkkasotureina heidän armeijoissaan. Tämän myötä heidän elintasonsa ja sotataitonsa kehittyi ja kaikkialta Méxicon laaksosta alkoi virrata asteekkien kaupunkiin ihmisiä, jotka tahtoivat asettua menestyvän saarelaiskansan keskuuteen. Tenochtitlán laajeni laajenemistaan ja sen naapurikaupungista, Tlatelolcosta tuli vilkas markkinapaikka. Asteekkien ylhäisölle moniavioisuus oli sallittua ja kun miehet ottivat vaimoikseen runsaasti naapurikaupunkien prinsessoja, asteekkien tukijoukot laajenivat.

Noin 1370 kuoli Tenoch, asteekkien ensimmäinen pappisjohtaja. Asteekkien ensimmäinen johtaja, Acamapichtli nousi valtaan 1375 tepaneekkien määrätessä hänet alueen johtajaksi. Huitzilihuitli, hänen seuraajansa, laajensi asteekkien aluetta ensimmäistä kertaa Meksikon laaksossa. Asteekit olivat tällöin tepaneekkien vallan alla.

Kun asteekit auttoivat tepaneekit voittoon acolhuoita vastaan käydyssä sodassa, he saivat palkkioksi oikeuden kantaa veroja voitetulta heimolta. Tämä tarkoitti sitä, että asteekit olivat ensimmäistä kertaa historiassaan saaneet alamaisia ja vaikutusvaltaa mantereella. He eivät enää olleet tepaneekkien alistuneita liittolaisia vaan varteenotettava kilpailija. Tämän seurauksena tepaneekit pyrkivät tukkimaan kaikki Tenochtitlániin johtavat pengertiet. Mutta se oli turhaa, Itzcóatlin hallintokaudella 1428 asteekit liittoutuivat mahtavan Texcocon johtajan Nezahualcoyotlin kanssa, mukaan tuli monia tepaneekkien vasalleja. 114 päivää myöhemmin tepaneekit oli kukistettu ja heidän pääkaupunkinsa Azcapotzalco ryöstetty. Heidän kuninkaansa Maxtla uhrattiin väkijoukon silmien edessä: hänen rintansa halkaistiin ja sydän revittiin irti. Tämä oli kostoa siitä, että tämä tepaneekkijohtaja oli surmannut Itzcóatlin veljen.

Asteekkien valtakunnan perustaminen

Pääartikkeli: Asteekkivaltakunta

Asteekkien valtakunta.

Asteekkien valtakunnan laajeneminen eri hallitsijoiden vallitessa maata.

Asteekit solmivat vuonna 1428 Texcocon ja Tlacopanin kaupunkien kanssa kolmiliiton, joka hallitsi Meksikon laaksoa aina espanjalaisten saapumiseen 1519. Tenochtitlán kasvoi sen suurimmaksi kaupungiksi.

Asteekkien neljäs hallitsija Itzcóatl hallitsi vuodesta 1428 kuolemaansa vuoteen 1440. 1432 asteekit olivat valloittaneet monia kaupunkeja. Vasta Itzcóatl perusti asteekkien valtakunnan. Hänen ansiokseen voidaan lukea kolmiliitto ja tepaneekkien kukistaminen Texcocon kanssa. Vasta Montezuma I Suuri rakensi asteekkien sotilasimperiumin. Valloitusretket alkoivat 1458. 1452–1454 vallitsi nälänhätä, sen jälkeen kun Tenochtitlán oli tuhoutunut tulvassa. Axayacatlin 1469–1481 aikana asteekkien armeija ensimmäistä kertaa koki merkittävän tappion taraskeille lännessä. Tizoc 1481–1486 ei ollut lainkaan soturi, vaan arkkitehti.

Vuonna 1487 vihittiin Tenochtitlánin suuri temppeli, jolloin uhrattiin kymmeniä tuhansia kapinoivia huasteekkeja. Hallitsijana oli tuolloin Ahuizotl, julmin asteekkikuningas. Vuonna 1502 jolloin Montezuma II nousi valtaan, asteekkien mahti oli huipussaan. Tenochtitlán pääsi selvään johtoasemaan kolmiliitossa. Maa ulottui etelässä Oaxacan laaksoon asti. Tästä huolimatta asteekkien valtion sisällä oli muun muassa Tlaxcallan niminen alue, joka taisteli asteekkeja vastaan. Asteekkien tappion syynä olikin juuri se, että espanjalaisten oli helppo löytää asteekkeja vihaavista heimoista yllin kyllin liittolaisia.

Asteekkivaltio ulottui laajalle alueelle Meksikonlahdelta Tyyneenmereen. Sen alueella oli sateisia metsiä ja kuivia alueita. Valtion sisällä oli itsenäisiä alueita, muun muassa Tlaxcala/Huexotzinco, Teotitlan ja Tyynenmeren rannikon Yopitzinco ja misteekkien kuningaskunta. Pohjoisessa olivat vihollisena otomien Metztitlan ja luoteessa taraskien Tzintzuntzan.

Espanjalaiset valloittavat asteekkien Tenochtitlánin

Pääartikkeli: Meksikon espanjalaisvalloitus

Espanjalaiset valloittivat asteekkien valtakunnan intiaaniliittolaisten avulla, surmasivat intiaaneja joukoittain ja hävittivät heidän kulttuurinsa, sekä orjuuttivat ne intiaanit, jotka eivät kuolleet tauteihin.

Espanjalainen konkistadori Hernán Cortés saapui miehineen asteekkien valtakuntaan 1519. Cortés halusi hankkia Espanjalle lisää siirtomaita. Cortés laski maihin Meksikonlahden rannikolla Cempoalassa nykyisen Veracruzin seudulla. Hän kuuli Veracruzin seudun intiaaneilta suuresta asteekkivaltakunnasta ja päätti valloittaa sen muun muassa saadakseen kultaa. Cortés joutui taisteluihin asteekkien vihollisten tlaxcalteekkien kanssa. Nämä solmivat pian rauhan, kun huomasivat etteivät mahtaneet espanjalaiselle mitään.

Cortés hyökkäsi tämän jälkeen asteekkien pyhään kaupunkiin Cholulaan polttaen ja ryöstäen sen, surmaten ehkä tuhansia intiaaneja. Tämän jälkeen Cortés jatkoi matkaansa kohti asteekkien pääkaupunkia Tenochtitlánia, missä asteekkihallitsija Moctezuma (Montezuma) otti hänet ystävällismielisesti vastaan sen ajan Meksikon diplomaattisten tapojen mukaan.

Espanjalaiset ottivat Moctezuman vangiksi, ja hallitsivat hänen avullaan kaupunkia noin kuusi kuukautta. Espanjalaisten majapaikka oli Moctezuman hallintopalatsissa. Kesällä vuonna 1520 Cortésin ollessa poissa Tenochtitlánista paikkaa komentamaan jäänyt luutnantti Alvarado päätti jostain syystä järjestää verilöylyn. Kun asteekkiylimykset olivat kokoontuneet pyhälle aukiolle uskonnolliseen juhlaan, espanjalaiset sulkivat aukion ulospääsytiet ja tappoivat kymmeniä tai satoja asteekkiylimyksiä. Joukkomurhan jälkeen asteekit alkoivat kohdella espanjalaisia vihollisinaan. Espanjalaiset yrittivät käyttää Moctezumaa rauhoittamassa joukkoja, mutta tämä kuoli levottomuuksissa. Asteekit hyökkäilivät rajusti espanjalaisten miehittämää Moctezuman palatsia vastaan, josta alkoi pian loppua ruoka ja vesi. Niinpä espanjalaiset päättivät paeta yöllä katkonaista pengertietä pitkin. Ainakin 600 espanjalaista ja tuhansia tlaxcalteekkejä sai surmansa. Cortés kiersi laajan mutkan kautta pohjoiseen Tlaxcalaan.

Seuraavana vuonna espanjalaiset päättivät vallata Tenochtitlánin. He saartoivat 75 päivän ajan kaupunkia, josta alkoi pian loppua ruoka. Kaupungissa raivosi espanjalaisten mukanaan tuomat isorokko ja tuhkarokko. Tauteihin kuoli lukuisia intiaaneja, muun muassa kaksi viimeistä asteekkihallitsijaa Cuitláhuac ja Cuauhtémoc.

Asteekkien hallitsijat

Asteekkien hallitsijat, joita asteekit kutsuivat nimellä Hueyi Tlatoani, "suuri puhuja". Asteekkijohtaja valittiin ylimystön suostumuksella, eikä johtajuus ollut periytyvää.

Acamapichtli Huitzilíhuitl Chimalpopoca Itzcóatl Moctezuma I Axayacatl Tízoc Ahuitzotl Moctezuma II Cuitláhuac Cuauhtémoc

(1376–1395) (1395–1417) (1417–1427) (1427–1440) (1440–1469) (1469–1481) (1481–1486) (1486–1502) (1502–1520) (1520) (1520–1525, syöstiin valtaistuimelta 1521)

Lähteet

• Van Turenhout R: The Aztecs: New Perspectives. ABC Clio, 2005. ISBN 9781576079218. Google books (viitattu 21.2.2013).