Assur-Uballit I oli Assyrian kuningas, joka hallitsi 1365–1330 eaa. Hän perusti ensimmäisen Assyrian valtakunnan ja aloitti Keski-Assyrian kauden. Hänen edeltäjänsä oli kuningas Eriba-Adad I.

Hallitustoimia muokkaa

Assur-Uballit liittoutui heettiläisten kanssa ja kukisti Mitannin ylivallan sekä hävitti Niniven. Myöhemmin hän liittoutui kassiittien kanssa ja päätti heettiläisten ja hurrilaisten valltakauden.[1]

Babylonian kuninkaan vastalauseista huolimatta Assur-Uballit solmi liiton liiton Egyptin kanssa. Babylonian kuningas Burnaburiaš tajusi, että nousevaa mahtia kannattaa jotenkin hyvitellä ja solmi avioliiton Assur-Uballitin tyttären Muballitat-Seruan kanssa. Avioliitosta syntyi poika, joka joutui Burnaburiašin kuoltua murhatuksi ja Assur-Uballit lähetti joukkonsa Babyloniaan vaihtamaan hallitsijan mieleisekseen.[2] [3]

Tähän aikaan assyrilaiset olivat alkaneet uskoa, että Assur-jumalalle kuului koko maailman yliherruus. Babyloniaa kohdeltiin kuitenkin lempeämmin kuin muita naapurikansoja. Syyt olivat osittain uskonnollisia. Assyrialaiset uskoivat samoihin jumaliin kuin babylonialaiset, Assur oli alkujaan vain paikallinen jumaluus. Siksi babylonialaisten temppelien ryöstäminen ja jumalten kulttipatsaiden tuhoaminen oli pyhäinhäväistystä.[3]

Toinen syy oli, se että Assur-Uballit tajusi babylonialaisten olevan assyrialaisia korkeammalla kehitystasolla. Hän määräsi, että hallinnon dokumentit piti laatia akkadin kielen babylonian murteella, eikä assyrian murteella. Babylonialaista kirjallisuutta ryhdyttiin kopioimaan assyrilaisia temppeli- ja palatsikirjastoja varten.[3]

Kirjeenvaihdosta muokkaa

Kun arkeologit tutkivat Egyptissä Akhetatenin raunioita, sieltä löytyi savitauluja, jotka paljastuivat muinaiseksi diplomaattiseksi kirjeenvaihdoksi. Myös Assur-Uballit oli lähestynyt kirjeitse faaraota. Nykylukijan mielestä hänen kirjeensä on lähinnä suorasukaista kerjäämistä: " Kultaa on sinun maassasi kuin hiekkaa... Rakennan parhaillaan uutta palatsia. Lähetä minulle kultaa seinäkoristelua ja muita tarpeita varten. Sitä, miten faarao vastasi, ei tiedetä.[3]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. https://www.britannica.com/biography/Ashur-uballit-I
  2. Sarah C. Melville (2004). "16 Royal Women and the Exercise of Power in the Near East". In Daniel C. Snell. A companion to the ancient Near East. p. 225
  3. a b c d Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 406


Edeltäjä:
Eriba-adad I
Assyrian kuningas
1365–1330 eaa.
Seuraaja:
Enlil-nirari
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.