Wikipedia

Askaisten kirkko

kirkko Maskussa

Askaisten kirkko on 1600-luvun suurvalta-aikaa edustava kivinen kirkkorakennus Askaisissa nykyisen Maskun kunnan alueella Varsinais-Suomessa. Kirkon vierellä on erillinen kellotapuli vuodelta 1779.[1]

Askaisten kirkko
Askaisten kirkko ja kellotapuli.
Askaisten kirkko ja kellotapuli.
Sijainti Askainen, Masku
Koordinaatit 60°34′13″N, 021°51′49″E
Seurakunta Maskun seurakunta
Rakentamisvuosi 1653
Materiaali kivi ja tiili
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kirkon tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta se on rakennettu samalla paikalla olleen puisen kirkon tilalle[2] ja sen nykyinen ulkoasu on peräisin kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Flemingin teettämästä uudistuksesta vuodelta 1653.[3] Fleming oli Louhisaaren kartanon omistaja ja kirkko rakennettiin kartanon kappelikirkoksi.[4]

Vuonna 2009 Museovirasto määritteli Louhisaaren kartanon ja Askaisten kirkon yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1]

Kirkkorakennus ulkoa ja sisältä muokkaa

Askaisten kirkon seinien alaosa on kiveä ja yläosa tiiltä, raja kulkee hiukan ikkunoiden alareunan alapuolella[2]. Seinät on kalkittu kauttaaltaan ulkopuolelta vaaleaksi[3]. Pohjamuodoltaan pitkäkirkko-tyyppiä olevan rakennuksen pohjoisseinustalla on sakasti ja eteläseinustalla Carpelan-suvun hautakammion eteishuone[3].

Kirkon paanukatto on hollantilaistyylinen eli kaartuvalappeinen satulakatto.[1] Katon harjalla on kolme koristeellista ristiä, joiden huipussa on viirit[3].

Yksilaivaisen kirkon sisäkatto muodostuu kolmesta holvista[3]. Vaippaosien yhtymäkohta on terävä eli holvissa ei ole ruoteita[2]. Sisäpuoliset seinä- ja holvipinnat ovat valkeiksi kalkitut[3].

Ulko-ovessa on alkuperäiset 1600-luvulta peräisin olevat taotut lyötteet, kolkutin ja avaimet[3]. Ovilevyssä on vinoneliöpanelointi ja runsaasti koristeellisia isoja takonauloja[3]. Tarinan mukaan ovi olisi tuotu sotasaaliina kolmikymmenvuotisesta sodasta saksalaisesta luostarista[2].

Kirkon ikkunoiden lasit ovat vinoneliön malliset ja koottu yhteen lyijypuittein[3]. Yhdessä eteläsivun ikkunassa on lasimaalaukset, jotka esittävät Klaus Hermaninpoika Flemingiä ja hänen vaimojaan Elena Henrikintytär Hornia ja Dorotea von Rappenia, maalausten arvellaan olevan peräisin nykyisen kirkon paikalla olleesta puukirkosta[5]. Ikkunoiden vanhimmat säilyneet lasiruudut ovat vuodelta 1653[5].

Sisustus muokkaa

 
Sisäkuva kirkosta. Kuorin vasemmalla sivuseinällä Kustaa Flemingin (k. 1687) ja oikealla Kristian von Stefgenin (k. 1695) hautausvaakunat. Alttaritaulun oikealla puolella on vuonna 1788 kuolleen kenraaliluutnantti Wilhelm Carpelanin muistotaulu.

Kiinteä sisustus muokkaa

Tamminen barokkityylinen saarnastuoli on saksalaista alkuperää, tilattu flensburgilaiselta hovipuusepältä ja Herman Klaunpoika Flemingin ja hänen vaimonsa Kristiina Rosladin lahjoittama[3]. Toisen tarinan mukaan Herman Klaunpoika Fleming olisi kirkon ulko-oven lisäksi tuonut myös saarnastuolin sotasaaliina[5]. Saarnastuoli on koristeltu runsain korkokuvin, jotka esittävät Vapahtajaa, apostoleja ja evankelistoja[5]. Kaikukatoksen ovat lahjoittaneet Herman Klaunpoika Fleming ja Kristiina Rosladin, katokseen on kaiverrettu heidän vaakunansa[5].

Louhisaaren kartanon isäntäväelle oli kuorissa omat herrasväen penkit, joiden arvellaan olevan 1600-luvulta ja olleen aluksi lattian tasossa[5]. Valmistauduttaessa Louhisaaren kartanon vuodesta 1767 vuoteen 1789 omistaneen hovijunkkari Herman Flemingin (1734–1789) ja Anna Rehbinderin häihin penkit on sijoitettu pilareille lehtereiksi ja maalattu koristeellisesti[5]. Penkkien etulaitaan on maalattu vaakunat, oikeanpuoleiseen Flemingien ja vasemmanpuoleiseen Rehbinderin suvun[5].

Kuorissa on myös muita penkkejä, joiden ulkoasu viittasi suoraan penkillä istuvien asemaan arvoasteikossa – mitä ylempänä, sitä koristellumpi penkki[6]. Kuorin oikealla puolella on papin perheen ja samalla puolella sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa kirkkoväärtin penkki[6]. Kuorin vasemmalla sivulla istuivat lukkari ja suntio[6]. Aikaisemmin kuorin ja kirkkosalin välillä oli aita ovineen[6].

Irtaimisto muokkaa

 
Näkymä urkuparvelle. Urkujen vasemmalla puolella on vuonna 1652 kuolleen Herman Klaunpoika Flemingin hautausvaakuna, kirkkosalin pohjoisella sivuseinällä (kuvassa oikealla) näkyy osa hänen isänpuoleisen sukunsa ja eteläseinällä osa äidinpuoleisen sukunsa hautausvaakunoista.

Urut kirkkosalin takaosan parvella ovat 12-äänikertaiset, ne rakensi saksalais-suomalainen urkurakentaja Hans Heinrich vuonna 1979[6]. Ruotsalaisen August Tholanderin vuonna 1859 maalaaman Vapahtajaa Getsemanessa esittävän alttaritaulun lahjoitti Askaisten Lempisaaren kartanon omistaja Lars Gabriel von Haartman[5]. Aikaisempi alttaritaulu on siirretty sakastiin, sen maalasi suomalainen taidemaalari Jonas Bergman vuonna 1749[6]. Kaksiosaisen teoksen yläosa esittää Kristusta ristillä ja alaosa ehtoollisen asettamista[6].

Kirkossa on kolme kynttiläkruunua, joista kuorissa oleva on Suomen marsalkka Mannerheimin Askaisten kirkolle jo vuonna 1928 lahjoittama[6]. Kynttiläkruunu oli Mannerheimilla Helsingissä ja luovutettiin Askaisten kirkkoon hänen kuolemansa jälkeen[6]. Käytävällä keskimmäisenä oleva kruunu on vanhin, se on ostettu 1684 ja lähinnä ovea on vuonna 1733 lahjaksi saatu kynttiläkruunu[6].

Kirkon sisustukseen kuuluu myös vuonna 1823 seurakunnan nuorilta miehiltä lahjaksi saatu kaappikello alttariseinällä[7]. Alttarivaatteet ovat vuodelta 1983, niiden suunnittelija on askaislainen taiteilija Hulda Potila[7].

Hautausvaakunat muokkaa

Askaisten kirkossa on useita hautausvaakunoita. Kuorissa vasemmalla sivuseinällä on vuonna 1687 kuolleen Kustaa Flemingin hautausvaakuna ja oikealla sivuseinällä eversti Kristian von Stefgrenin hautausvaakuna vuodelta 1695[8]. Urkuparven takaseinällä urkujen oikealla puolella on vuodelta 1668 oleva Juhana Freytagin hautausvaakuna[8].

Aatelisten tapoihin kuului, että hautajaisiin osallistuivat edustajat vainajan kahdeksasta isän- ja kahdeksasta äidinpuoleisesta suvusta[8]. Hautaussaatossa kannettiin vainajan hautausvaakunaa ja sen perässä näiden kuudentoista esivanhempien sukujen hautausvaakunoita[8]. Urkujen taustaseinällä eteläpuolella on vuonna 1652 kuolleen Herman Klaunpoika Flemingin hautausvaakuna (päävaakuna), kirkkosalin pohjoisseinällä on siihen liittyvät hänen isänpuoleisen sukunsa ja eteläseinällä äidinpuoleisen sukunsa sukuvaakunat[8].

Aatelisten hautakappelit muokkaa

 
Mannerheim-suvun hautakappeli Askaisten kirkon hautausmaalla

Kirkon lattian alla on Louhisaaren kartanon 1400-luvun puolivälistä vuoteen 1792 asti omistaneen ja kartanolinnan rakennuttaneen Flemingin suvun hautaholvi, jonne on kulku alttarin edessä lattiassa olevasta kalkkikivilaatan peittämästä aukosta.[3] Kirkon alla olevan Carpelan-suvun hautakammion eteishuone on kirkon eteläseinustalla[3]. Suku omisti muun muassa Ohensaaren kartanon Maskussa 1600-luvun puolivälistä vuoteen 1754 ja vuodesta 1764 1900-luvun alkuun.[9]. Hautausmaalla on Mannerheim-suvun uusklassinen vuodelta 1823 oleva hautakappeli[1]. Suku omisti Louhisaaren kartanon Flemingien jälkeen.[1]

Kellotapuli muokkaa

 
Kellotapulin alaosa on läpikuljettava.

Kirkon vierellä oleva kellotapuli valmistui Mikael Piimäsen johdolla 1779, sen alin kerros on kiveä ja valkoiseksi rapattu[1]. Puinen yläosa on kahdeksankulmainen, huomattavasti alaosaa kapeampi ja sen kupoli on sipulimallinen[3]. Myös kellotapulissa on paanukatto[3].

Tapulissa on kolme kelloa, joista kaksi vanhinta ovat Louhisaaren kartanon lahjoittamia[10]. Pienin kello on valettu Tallinnassa[10] vuonna 1548[3].

Hautausmaa muokkaa

 
Askaisten kirkko, sankarihaudat
Isänmaan puolesta 1939–1944

Hautausmaa on kirkon ympärillä ja kuusiaidan rajaama. Mannerheimin suvun hautakappeli on Carl Ludvig Engelin suunnittelema[11], ja sen rakennutti kreivi Carl Erik Mannerheim, joka omisti silloin (1823) Louhisaaren kartanon[12]. Marsalkka Mannerheim antoi restauroida kappelin vuonna 1935, sen yhteydessä rakennukseen tehtiin ikkuna, tuhkauurnien paikat ja istutuksia sen ympärille[12]. Mannerheim kävi Askaisissa vielä vuonna 1945 ja ainakin tuolloin ajatteli tulevansa haudatuksi sukuhautaan, koska hän sanoi tulevansa seuraavan kerran tykinlavetilla[12]. Hän ei ollut kuitenkaan erikseen antanut määräystä hautapaikastaan eikä hautaus Askaisiin siten toteutunut[12].

Mannerheimin hautakappelin rakennuttajan leski Vendla Sofia Mannerheim oli luonnon ystävä ja kiinnostunut puutarhanhoidosta eikä halunnut tulla haudatuksi suvun kellariholviin, vaan kirkkomaalle[12].

Askaisten sankarihautojen muistomerkin on suunnitellut Markku Ekblom ja se on pystytetty vuonna 1951[13].

Kuvia muokkaa

  •  
    Kirkon urut.
  •  
    Näkymä alttarille.
  •  
    Saarnastuoli kirkossa.
  •  
    Flemingin suvun hautaholvi.
  •  
    Alttaritaulu.
  •  
    Lasimaalauksia kirkossa.

Lähteet muokkaa

  • Askaisten kirkko. Kirkon painettu esite. Askaisten seurakunta, 2002.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 29.9.2016.
  2. ↑ a b c d Askaisten kirkko, 2002, s. 3
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Askaisten kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.9.2010. Museovirasto. Viitattu 21.5.2016.
  4. ↑ Tietoa Lemun ja Askaisten kirkoista (Internet Archivesta, tallennettu 20.12.2001) Lemu-Askaisten seurakunta. Arkistoitu 20.12.2001. Viitattu 6.4.2014.
  5. ↑ a b c d e f g h i Askaisten kirkko, 2002, s. 4
  6. ↑ a b c d e f g h i j Askaisten kirkko, 2002, s. 5
  7. ↑ a b Askaisten kirkko, 2002, s. 7
  8. ↑ a b c d e Askaisten kirkko, 2002, s. 6
  9. ↑ Salminen, Katri: Niemenkulman maisemanhoitosuunnitelma (s. 17) 2014. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ry. Viitattu 15.9.2016.
  10. ↑ a b Askaisten kirkko, 2002, s. 8
  11. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 380. Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352.
  12. ↑ a b c d e Askaisten kirkko, 2002, s. 9
  13. ↑ Askaisten kirkonseutu Maskun seurakunta. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 2.10.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Askaisten_kirkko&oldid=20818121”