Arthur Greiser
Arthur Greiser (22. tammikuuta 1897 – 14. heinäkuuta 1946) oli saksalainen natsipoliitikko ja SS-Obergruppenführer.
Hän syntyi Schrodassa Posenin provinsissa Saksan keisarikunnassa. Vuonna 1903 hän meni kuninkaallis-humanistiseen kymnaasiin, jossa oppi puhumaan puolaa. Elokuussa 1914 hän liittyi Saksan laivastoon, mutta 1917 hänet nimitettiin ilmavoimiin länsirintamalle. Lentäjänä hän ansaitsi ensimmäisen ja toisen luokan rautaristin ja useita muita kunniamerkkejä. Sodan jälkeen Greiserin kotimaan jouduttua Puolalle, hänestä tuli rasisti, joka vihasi puolalaisia. Vuodet 1919–1921 hän kuului Freikorpsiin ja taisteli Baltiassa puna-armeijaa vastaan. Greiser oli Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen varhainen jäsen (numerolla 166 635). Hän liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen ja Sturmabteilungiin 1. marraskuuta 1929 sekä SS:ään 30. kesäkuuta 1931. Hän sai palveluksistaan puolueen kultaisen ansiomerkin.
Hän oli senaatin presidentti ja Danzigin vapaakaupungin (nyt Gdańsk) päämies vuosina 1935–1939, Warthelandin gauleiter vuodet 1939–1945. Hänet tunnettiin kuumapäisenä poliitikkona ja toisen natsipoliitikko Albert Forsterin kilpailijana. Toisen maailmansodan aikana Greiser syyllistyi sotarikoksiin. Gauleiterina hän muun muassa siirrätti 60 000 juutalaista Łódźin ghettoon ja järjesti puolalaisten siviilien joukkomurhia. Hänen lempinimekseen tuli kansan keskuudessa ”toinen Stalin”. Sodan jälkeen hän antautui liittoutuneille Itävallassa, josta hänet siirrettiin Puolaan vastaamaan sotarikossyytteisiin. Hänet tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin Puolan viimeisessä julkisessa teloituksessa vuonna 1946.
