Armin Hary

Armin Hary (s. 22. maaliskuuta 1937 Gersweiler, Saarbrücken, Saarland, Saksa) on saksalainen pikajuoksija. Hary voitti olympiakultaa Roomassa 1960 sadalla metrillä ja pikaviestissä. Tukholman EM-kisoissa 1958 hän voitti kultaa samoilla matkoilla. Hary rikkoi vuonna 1960 100 metrin juoksun maailmanennätyksen ajalla 10,0. Hän lopetti uransa polvivamman johdosta ennen kauden 1961 alkua.

Armin Hary
Hary olympialaisissa vuonna 1960.
Henkilötiedot
Syntynyt	22. maaliskuuta 1937 Gersweiler, Saarbrücken, Saarland, Saksa
Kansalaisuus	Saksa
Uran tiedot
Laji	100 metrin juoksu
Kilpauran kesto	1956–1960
Saavutukset
Ennätykset	10,0 (1960, ME)
Aiheesta muualla
www.arminhary.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Saksa
Olympialaiset
Kultaa	Rooma 1960	100 m
Kultaa	Rooma 1960	4×100 m
EM-kilpailut
Kultaa	Tukholma 1958	100 m
Kultaa	Tukholma 1958	4×100 m

Urheilu-ura

Armin Hary syntyi maaliskuussa 1937 pienessä kylässä lähellä Saarbruckenia. Hänen isänsä oli kaivosmies, joka harrasti painia. Hary pelasi jalkapalloa ja voimisteli, kunnes siirtyi yleisurheiluun. Aluksi hän kilpaili kymmenottelussa ja rikkoi vuonna 1956 piirinennätyksen tuloksella 5 376 pistettä. Juostuaan seuraavana vuonna 100 metriä ajassa 10,4 sekuntia ja saatuaan hopeaa Saksan mestaruuskilpailuissa hän vaihtoi päälajikseen pikajuoksun.

Hary liittyi Bayer Leverkuseniin ja sai valmentajakseen Bertl Sumserin. Tämä kehitti Haryn juoksutekniikkaa, voimaa ja kestävyyttä, minkä ansiosta Hary nousi Saksan ykkössprintteriksi. Haryn erikoisuutena oli jo tuolloin salamannopea lähtö ja nopea alkukiihdytys, jonka ansiosta hän sai usein parin askelen johdon jo ensimmäisten viiden metrin aikana. Saksalaiset tutkijat tarkastelivat Haryn lähdöstä otettua videokuvaa ja julistivat, että Haryn reaktioaika oli vain kolme sekunnin sadasosaa siinä kun se tavallisella ihmisellä on 15 sadasosaa. Jotkut tutkijat kutsuivat näin nopeaa reaktiokykyä mahdottomaksi.

Hary voitti kesällä 1958 100 metrin Euroopan-mestaruuden ja myös pikaviestin Saksan joukkueessa. Syyskuussa hän juoksi ensimmäisenä miehenä tasan 10,0 sekuntiin, mutta maailmanennätykseksi se ei kelvannut, koska rata vietti 11 senttimetriä sallitun 10 senttimetrin sijaan.

Vuonna 1959 Hary ei harjoitellut täydellä teholla. Hän kävi Kaliforniassa neuvottelemassa urheilustipendistä yliopistoon, mutta se ei johtanut mihinkään. Hary palasi takaisin Saksaan ja liittyi FSV Frankfurt Football Clubin yleisurheilujoukkueeseen. Työkseen hän myi televisioita ja radioita Kaufhofin liikkeissä.

Aloitettuaan jälleen kunnollisen harjoittelun Hary juoksi kesäkuussa 1960 Zürichissä hyväksytyissä oloissa käsiajanotolla 10,0 ensimmäisenä miehenä maailmassa.

Kuudennella radalla kuvan vasemmassa reunassa juokseva Hary voittaa Rooman olympiafinaalin.

Rooman olympiakisojen 100 metrin finaalissa ulkoradalta lähtenyt Hary sai jälleen lentävän lähdön ja voitti kultaa 30 senttimetrin erolla. Näin Harysta tuli Saksan ensimmäinen juoksulajien olympiavoittaja. Hary sai kultamitalin myös pikaviestistä.

Rooman olympiajuoksun pronssimitalistin, englantilaisen Radfordin mukaan Haryn kuuluisassa ja kiistellyssä salamalähdössä ei ollut kyse yli-inhimillisestä reaktiokyvystä, vaan tämä oli vain Haryn valmentajan tietoisesti levittelemä tarina. Haryn salaisuus oli Radfordin mukaan ovelassa lähtötekniikassa. Hary nousi muita hitaammin valmiit-asentoon ja lähti sen jälkeen liikkeelle vain lyhyen tauon jälkeen laukausta edes odottamatta, sillä lähettäjä ampui normaalisti lähtölaukauksen välittömästi kun kaikki juoksijat olivat liikkumatta valmiit-asennossa. Radfordin mukaan Hary olisikin pitänyt usein hylätä aavistuslähdöstä. Lähtösääntöjä muutettiin pian Rooman kisojen jälkeen sellaisiksi, että viivyttely ei enää ollut mahdollista.

Hary oli herättänyt Rooman palkintopallilla kielteistä huomiota pitämällä Adidaksen tossuja mainospalkkiota vastaan, vaikka hän oli juossut Pumissa. Vaikka Hary oli hyvin kuuluisa, hänen maineensa Saksassa oli muutenkin kielteinen, sillä häntä pidettiin töykeänä ja itsekkäänä. Hänen mainettaan ei parantanut se, että hän julkisti toiveensa ryhtyä elokuvatähdeksi, mutta luopui ajatuksesta, kun hänen valtavaan palkkiovaatimukseensa ei suostuttu. Syksyllä 1960 Hary riitaantui Saksan yleisurheiluliiton kanssa ja sai kilpailukiellon heikennettyään liiton mielestä yleisurheilun mainetta lehtiartikkelissa. Hänen todettiin myös ottaneen vastaan ylimääräisiä kulukorvauksia kilpailuistaan. Kilpailukielto olisi päättynyt keväällä 1961 juuri kilpailukauden alussa. Haryn polvi ei kuitenkaan ollut toipunut edellisen vuoden auto-onnettomuudesta, joten hän lopetti urheilu-uransa sen sijaan että olisi vain pitänyt välivuoden.

Urheilun jälkeen

Urheilu-uransa jälkeen Hary siirtyi liike-elämään ja muun muassa perusti oman juoksukenkäbrandinsä. Lopulta hänestä tuli kiinteistönvälittäjä. Vuonna 1980 Hary oli mukana rikoksessa, jossa hänen liikekumppaninsa huijasi Saksan katoliselta kirkolta yli miljoona Saksan markkaa. Hary sai kahden vuoden vankilatuomion, joka muutettiin 18 kuukauden ehdolliseksi tuomioksi. Hän myös menetti kiinteistönvälittäjän toimilupansa kuudeksi vuodeksi.

Vuonna 2004 Hary perusti säätiön, joka kerää varoja köyhien lasten urheilemisen tueksi.

Lähteet

• Duncanson, Neil: The Fastest Men on Earth: The Story of the Men’s 100 Metres Olympic Champions. André Deutsch, 2011. ISBN 9780233003368.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Armin Hary Wikimedia Commonsissa

Miesten 100 metrin juoksun olympiavoittajat

Miesten 100 metrin juoksun euroopanmestarit