Armas Järnefelt

suomalainen säveltäjä

Edvard Armas Järnefelt (14. elokuuta 1869 Viipuri23. kesäkuuta 1958 Tukholma, Ruotsi) oli suomalainen säveltäjä ja kapellimestari.

Armas Järnefelt
Henkilötiedot
Syntynyt14. elokuuta 1869
Viipuri, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunta
Kuollut23. kesäkuuta 1958 (88 vuotta)
Tukholma, Ruotsi
Ammatti kapellimestari, säveltäjä
Puoliso Maikki Pakarinen (1893–1908)
Olivia Edström (1910–)
Muusikko
Tyylilajit länsimainen taidemusiikkiView and modify data on Wikidata
Merkittävät teokset Berceuse
Soittimet pianoView and modify data on Wikidata
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Ura muokkaa

Armas Järnefeltin vanhemmat olivat Elisabeth Järnefelt (o.s. Clodt von Jürgensburg) ja kenraali Alexander Järnefelt. Armas Järnefeltin sisarukset olivat Kasper, Arvid, Erik, Ellida, Ellen, Aino, Hilja ja Sigrid.

Järnefeltin musiikinopettajia olivat muun muassa säveltäjä Ferruccio Busoni Helsingissä ja Jules Massenet Pariisissa. Järnefeltillä oli läheiset välit Jean Sibeliukseen, koska hänen sisarensa Aino oli Jean Sibeliuksen puoliso. Vuodesta 1905 Armas Järnefelt työskenteli pitkään Kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina Ruotsissa, jonka kansalaisuuden hän sai vuonna 1909. Vuosina 1932–36 Armas Järnefelt oli Suomalaisen Oopperan taiteellinen johtaja ja kapellimestari. Hänen johtaminaan ja ohjaaminaan esitettiin muiden muassa Richard Wagnerin Parsifal sekä Nibelungin sormus -tetralogian osat Siegfried ja Jumalten tuho.

Armas Järnefelt sai professorin arvon 1940, ja hänet vihittiin filosofian kunniatohtoriksi vuonna 1957.[1]

Järnefeltin ensimmäinen puoliso oli vuosina 1893–1908 sopraano Maikki Järnefelt ja vuodesta 1910 oopperalaulajatar Olivia Edström.

Musiikki muokkaa

Järnefeltin sävellystuotantoon kuuluu sekä pienimuotoisia kappaleita että suuria orkesteriteoksia. Tunnetuimpia lyhyitä yksittäiskappaleita ovat Preludi (1900) ja Berceuse (1904). Jälkimmäisen Järnefelt sävelsi pienelle orkesterille ja teki sen jälkeen sovitukset pianolle ja viululle sekä erikseen pianolle.

Muuta tuotantoa on mm. Sinfoninen fantasia (1895), kuusiosainen orkesterisarja Serenadi (1893), Sarja pienelle orkesterille (1895), Lyyrinen alkusoitto (1892), Lapsuuden ajoilta (1892), sarja Es-duurissa (1897), sinfoninen runo Heimathklang (1895), Suomalainen rapsodia (1899) sekä sinfoninen runoelma Korsholma (1894), jossa on vaikutteita sekä Richard Wagnerin tuotannosta että suomalaisesta kansallisromantiikasta. Järnefelt sävelsi myös näyttämö- ja elokuvamusiikkia, esimerkiksi elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta. Lisäksi hän sävelsi yli 70 yksinlaulua, 21 mieskuorolaulua, 12 sekakuorolaulua ja 13 kantaattia.

Viitteet muokkaa

  1. Edvard Armas Järnefelt. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Lappalainen, Seija: ”Järnefelt, Armas (1869–1958)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 585–586. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
  • Salmi, Hannu (toim.): Armas Järnefelt: Kahden maan mestari. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-057-8

Aiheesta muualla muokkaa