Archibald Percival Wavell[1] (5. toukokuuta 1883 Colchester, Essex, Iso-Britannia24. toukokuuta 1950, Lontoo, Iso-Britannia) oli englantilainen sotamarsalkka, Britannian armeijan komentaja toisessa maailmansodassa ja Intian varakuningas vuosina 1943–1947.

Archibald Wavell
Sotamarsalkka Archibald Wavell
Sotamarsalkka Archibald Wavell
Henkilötiedot
Syntynyt5. toukokuuta 1883
Colchester, Essex
Kuollut24. toukokuuta 1950
Lontoo
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Iso-Britannia
Palvelusvuodet 1901–1943
Komentajuudet 2. divisioona
Brittiläisen joukot Palestiinassa ja Transjordaniassa
Eteläinen ryhmä
Lähi-idän ryhmä
Intian päämaja
Taistelut ja sodat Toinen buurisota
I maailmansota
II maailmansota
Sotilasarvo sotamarsalkka

Nuoruus muokkaa

Colchesterissa syntynyt Wavell vietti suuren osan lapsuudestaan Intiassa. Hän seurasi uravalinnassaan kenraalimajuri-isänsä jalanjälkiä. Hän opiskeli Oxfordin lähellä olevassa Summer Fieldsin sisäoppilaitoksessa, Winchester Collegessa ja Sandhurstin sotakorkeakoulussa.

Sotilasura muokkaa

Hän liittyi Black Watch-rykmenttiin 1900 ja taisteli buurisodassa. Vuonna 1903 seurasi siirto Intiaan, jossa hän osallistui Bazar-laakson taisteluihin 1908. Wavell vietti vuoden sotilastarkkailijana Venäjän armeijassa 1911.

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Wavell toimi esikuntaupseerina. Hänet siirrettiin taisteluyksikköön ja hän haavoittui menettäen toisen silmänsä Ypresin taistelussa 1915. Tervehdyttyään hänet nimitettiin yhteysupseeriksi Venäjän armeijaan 1916. Vuonna 1918 hän sai siirron Sir Edmund Allenbyn esikuntaan Palestiinaan.

Wavell toimi useissa eri tehtävissä sotien välisenä aikana. Vuonna 1937 hän sai siirron takaisin Palestiinaan, jossa levottomuuksien määrä oli kasvanut. Elokuussa 1939 hänet nimitettiin Lähi-idän joukkojen komentajaksi. Hän toimi tässä tehtävässä toisen maailmansodan alkaessa.

Toinen maailmansota muokkaa

 
Montgomery, Wavell ja Auchinleck
Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Lähi-idän sotanäyttämö oli rauhallinen sodan ensimmäisten kuukausien ajan. Kesäkuussa 1940 Italia liittyi mukaan sotaan. Vaikka italialaisten joukkojen määrä Pohjois-Afrikassa oli huomattavasti brittijoukkoja suurempi, Wavell ei pelkästään torjunut Italian muodostamaa uhkaa vaan hävitti heidät. Hän valtasi italialaisten tukikohdat Etiopiassa ja Somaliassa. Helmikuussa 1941 britit näyttivät voittavan viimeiset italialaisten joukot Libyassa, ja akselivaltojen tulevaisuus Afrikassa näytti uhatulta.

Samaan aikaan saksalaiset ja italialaiset joukot aloittivat yhteisen hyökkäyksensä Kreikkaan. Wavell sai käskyn pysäyttää oma etenemisensä Libyassa ja lähettää joukkoja Kreikkaan. Hän ei kannattanut käskyä, mutta alistui noudattamaan sitä – seurauksena oli katastrofi. Saksalaiset saivat näin mahdollisuuden vahvistaa italialaisia joukkoja Afrikassa, britit puolestaan ehtivät Kreikkaan vain kärsimään tappioita ja joutuivat lopulta vetäytymään Etelä-Euroopasta Kreetalle ja Irakissa valtaan pääsi akselivaltioihin myönteisesti suhtautunut hallitus, joka taas aiheutti lyhyen sodan Britannian ja Irakin välille.

Vaikka Wavell ei ollut vastuussa tappioista, hänet vaihdettiin Sir Claude Auchinleckiin heinäkuussa 1941. Hänet siirrettiin Intiaan, jossa hänellä oli jälleen epäonnena toimia komentajana alimiehitetyllä sotatoimialueella, kun Japani julisti sodan Isolle-Britannialle joulukuussa 1941. Hänestä tehtiin ABDA:n (yhdysvaltalais-brittiläis-hollantilais-australialaisten) joukkojen komentaja. Etenevät japanilaiset ajoivat liittoutuneet pois Jaavalta ja myös Wavell joutui evakuoimaan esikuntansa saarelta. Tappion seurauksena ABDA-liittouma hajosi. Vaikka Wavell oli kyvykäs johtaja, hänellä ei ollut riittäviä voimavaroja estää japanilaisia valtaamasta Singaporea, Malaijia ja Burmaa.

Intian kenraalikuvernööri muokkaa

Wavell korvattiin jälleen Auchinleckilla, joka oli myös itse kokenut takaiskuja Pohjois-Afrikan rintamilla. Vuonna 1943 Wavellista tehtiin Intian kenraalikuvernööri ja hänen tehtävänään oli säilyttää poliittinen status quo maassa sodan ajan. Yksi hänen ensimmäisistä teoistaan virassa oli auttaa Bengalin nälänhädässä nääntyviä maaseudun bengalilaisia. Hän yritti, tosin vaihtelevin tuloksin, lisätä riisivarastoja ruoan hinnan laskemiseksi. Hän pysyi tehtävässään vuoteen 1947, jolloin hänen tilalleen astui lordi Mountbatten.

Myöhempi elämä muokkaa

Wavell palasi Englantiin. Hänet nimitettiin Colchesterin ylimmäksi tilanhoitajaksi ja hänestä tehtiin jaarli 1947. Hän kuoli Lontoossa 1950 ja hänet haudattiin Winchester Collegen keskiaikaiseen pylväskäytävän ympyröimään pihaan Chantry-kappelin viereen. Hänen hautakivessään lukee yksinkertaisesti ”Wavell”. Hänen jaarlin arvonimensä periytyi hänen pojalleen Archibaldille. Wavellin jalanjälkiä seurannut poika kuoli myös pian palvellessaan Black Watch-rykmentissä Keniassa 1953.

Wavell oli tunnettu suurena runouden ystävänä. Hän kokosi antologian nimeltä Other Men’s Flowers (Toisten miesten kukkasia), joka julkaistiin vuonna 1944. Antologian viimeinen runo oli hänen itsensä kirjoittama. Hän myös muisti hyvin runoja ja pystyi lausumaan niitä ulkomuistista.

Lähteet muokkaa

  1. Lord Wawell, British War Leader, Dies Oxnard Press-Courier. 24.5.1950. Viitattu 12.10.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.