Arboretum Mustila
Arboretum Mustila on Kouvolassa lähellä Elimäen kirkonkylää sijaitseva Suomen merkittävimpiin kuuluva arboretum.
Historia muokkaa
Arboretum perustettiin Mustilan kartanon alueelle vuonna 1902, kun paikan edellisenä vuonna ostanut Axel Fredrik Tigerstedt istutti sinne ensimmäiset puulajit. Hän aloitti alueella järjestelmällisen ja suurisuuntaisen maan- ja metsänviljelyn. Kartanon läheisyydessä sijaitseva pääasiassa mäntyä kasvava mäki sai olla kasvualustana ulkomaalaisten puulajien kasvatuskokeiluille, joiden menestymisen seurauksena alue on alettu tuntea Arboretum Mustilana. Kun valtioneuvos Tigerstedt jätti työnsä Helsingissä 1917, hän vetäytyi Mustilaan ja omistautui loppuelämäkseen puulajikokeilleen. Yhdessä poikansa C. G. Tigerstedtin kanssa hän oli 1920-luvulle tultaessa luonut maailmanlaajuisesti tunnetun arboretumin. A. F. Tigerstedt julkaisi 1922 puulajikokeitaan käsittelevän kirjan ja kuoli vuonna 1926.
C. G. Tigerstedt jatkoi isänsä työtä ja laajensi kokeilut myös koristepuihin ja pensaisiin. Siinä vaiheessa mukaan tulivat myös alppiruusut. Samoihin aikoihin Mustilassa käynnistyi myös kaupallisen taimitarhan toiminta. Vuonna 1956 C. G. Tigerstedt sai Helsingin yliopiston kunniatohtorin arvon ansioistaan metsäntutkimuksen alalla. C. G. Tigerstedtin pojat perustivat vuonna 1984 arboretumia hoitavan Mustilan kotikunnassäätiön, jonka tarkoituksena on varmistaa arboretumin pysyvyys ja turvata sen hoito. Siten pystytään paremmin keskittymään myös tiedon jakamiseen ja yleisöpalvelujen kehittämiseen. On ryhdytty kokeilemaan myös uusia puu- ja pensaslajeja sekä laajennettu siementen keruuta arboretumista ja niiden hankkimista ulkomailta.
Kasvilajisto muokkaa
Nykyisin 120 hehtaarin laajuisella alueella kasvaa lähes 100 havupuulajia ja 130 lehtipuulajia sekä niiden lisäksi useita koristepensas-, köynnös- ja perennalajia eri puolilta maapalloa. Yhteensä on eri puulajeja noin 250.[1] Havupuulajeista monet ovat kookkaampia kuin tavalliset kuuset: esimerkiksi korkeimmat arboretumin douglaskuuset jopa 40 metrin korkuisia.
Arboretumin koristepensaista tunnetuimpia ovat alppiruusut, joita alueella on yli 100 lajia ja lajiketta. Ne kukkivat keskikesällä, jolloin Alppiruusulaakson sadat pensaat ovat värikäs näky. Vuonna 1973 Helsingin yliopisto aloitti koristekasvien risteytys- ja jalostusohjelman, jossa käytettiin paljon myös Mustilan alppiruusuja. Tavoitteena oli saada jalostettua Suomen oloihin sopivia talvenkestäviä ja kauniita alppiruusulajikkeita – monet arboretumin nuorista alppiruusuistutuksista ovatkin tämän jalostusohjelman kenttäkokeita. Vuonna 1990 ilmestyivätkin sitten markkinoille ensimmäiset kotimaiset talvenkestävät lajikkeet. Useimpien lajikkeiden emokasvina oli mustilanalppiruusu, joka kasvaa edelleen Alppiruusulaaksossa.
Arboretum kerää ja toimittaa puuvartisten kasvien siemeniä esimerkiksi suomalaisille taimitarhoille. Uutta koemateriaalia hankitaan ulkomaisilta tutkimuslaitoksilta ja siemenkerääjiltä, mutta 1990-luvulla Mustila on järjestänyt kaksi omaa siementenkeruumatkaa Pohjois-Amerikkaan. Arboretum toimii myös monien Suomessa harvinaisten lajien geenipankkina. Useilla lajeilla Mustila onkin ainoa paikka Suomessa, mihin ne ovat sopeutuneet ja tuottavat itämiskykyisiä siemeniä. Ne hyvin menestyneet yksilöt ovat valmiina käytettäväksi mahdollisesti tulevaisuudessa jalostustyössä. Esimerkkeinä mainittakoon purppurapihta, lännenhemlokki ja monet vaahterat. Havupuista Mustilassa on kasvatettu ensimmäisenä Suomessa serbiankuusta (alkuperä Bosniasta 1907), makedonianmäntyä (Bulgariasta 1907), douglaskuusta (1920-luvulla Kanadasta) ja purppurapihtaa, sekä alppiruusuista mustilanalppiruusua (1930 Koreasta) ja nukka-alppiruusua (1930-luvulla).[2]
Matkailukohde muokkaa
Mustilan Arboretum on suosittu vierailukohde. Vuosittain puistossa käy 40 000 – 50 000 ihmistä, suurin osa kesäkuukausina. Suosituinta aikaa on kesäkuu, jolloin alppiruusut ja atsaleat kukkivat. Nähtävää riittää kuitenkin myös muina vuodenaikoina. Vanhaan viljamakasiiniin on rakennettu kahvila ja puiston toimisto sijaitsee "Nikkarinmäellä", kahvila-makasiinin vieressä.
Katso myös muokkaa
- Marjatanalppiruusu (Rhododendron brachycarpum ssp. tigerstedtii)
- Mustilanhortensia (Hydrangea paniculata 'Mustila')
Lähteet muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Mitä tapahtui Suomen suurimman kasvitutkimuspuiston kukille? Upein väriloisto 115 vuoteen Yle Uutiset. Viitattu 29.6.2017.
- ↑ http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts165.pdf (pdf)
Aiheesta muualla muokkaa
- Arboretum Mustila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- HS: Mustilan arboretumia koristavat purppurapihdat
- Kymi kutsuu: Arboretum Mustila[vanhentunut linkki]
- "Arboretum Mustila" - Kuinka ulkolaiset puut viihtyvät Suomen ilmastossa. Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut ja valokuvannut Kalle Kalervo, Suomen Kuvalehti, 10.01.1925, nro 2, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Satumetsä Suomessa jonne on tuotu puita Amerikkaa, Aasiaa, Kiinaa ja Japania myöten. Mustilan Arboretum 30-vuotta, Kansan kuvalehti, 14.10.1932, nro 42, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kalle Kalervo : Euroopan merkillisin metsäkokeilualue, Suomen Kuvalehti, 27.05.1933, nro 22, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot