Anton Dostler (10. toukokuuta 18911. joulukuuta 1945) oli jalkaväenkenraali Saksan armeijassa toisen maailmansodan aikana.

Dostler hieman ennen teloitustaan

Maaliskuun 22. päivänä 1944 15 Yhdysvaltain armeijan miestä, mukaan lukien kaksi upseeria, nousi maihin 100 kilometriä pohjoiseen La Speziasta, 250 mailia rintaman takana, Yhdysvaltain armeijan asepuvuissa. Heidän tehtävänään oli tuhota rautatietunneli Spezian ja Genovan välillä. Kaksi päivää myöhemmin italialaiset fasistit ja saksalaiset sotilaat vangitsivat ryhmän. Heidät kuljetettiin La Speziaan, missä heitä säilytettiin saksalaisen 135. linnoitusprikaatin esikunnan vieressä, jonka johdossa oli saksalainen eversti Almers. Almersin esikunta oli saksalaisen 75. armeijakunnan alainen, päällikkönään Dostler.

Amerikkalaisia kuulusteltiin, jolloin yksi upseereista paljasti tehtävän tarkoituksen. Tieto kulkeutui Dostlerille, joka maaliskuun 25. päivänä lähetti Almersille sähkeen, ja käski teloittaa vangit. Almers yritti useaan kertaan sähkeillä ja puhelinsoitoilla viivyttää teloitusta, mutta Dostler pysyi kannassaan ja amerikkalaiset teloitettiin aamulla 26. maaliskuuta 1944.

Ensimmäisessä liittoutuneiden sotaoikeuden istunnossa toisen maailmansodan jälkeen Dostler tuomittiin kuolemaan sotarikoksista. Häntä syytettiin amerikkalaissotilaiden laittomista teloituksista. Oikeudessa Dostler vain väitti välittäneensä esimiestensä käskyn eversti Almersille. Dostler teloitettiin ampumalla Italiassa joulukuussa 1945.

Aiheesta muualla muokkaa