Antal Reguly
Antal Reguly (1819–1858) oli unkarilainen kielentutkija. Alun perin hän oli koulutukseltaan lakimies. Ollessaan opintomatkalla Tukholmassa 1839 hän tapasi A. I. Arwidssonin, ja keskusteltuaan tämän kanssa suomen ja unkarin oletetusta sukulaisuudesta hänessä heräsi halu tutkia äidinkielensä sukujuuria tarkemmin. Reguly jätti lakimiehen uran ja matkusti Suomeen opiskellakseen kieltä ja tutustuakseen kulttuuriin. Hänestä tuli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ensimmäinen unkarilainen jäsen.[1]
Suomessa ollessaan Reguly opiskeli suomen lisäksi viroa ja saamea. Suomalaisuusmies Wolmar Schildt tapasi hänet Helsingissä ja kutsui hänet useiksi kuukausiksi maalaisympäristöön, Laukaaseen. Hän kuvasi laukaalaisia sekä sanallisesti että piirroksin. Miesten arkivaatetuksena oli useimmiten patalakki, lyhyt paita, pitkät liinahousut ja niiden päällä vaipan tapainen sarkavaate. Työasuna oli sarkanuttu. Talvella pidettiin paljon vaatteita.[2] Vuosina 1843–46 hän matkusti Siperiaan tutkimaan hantia, mansia, maria, mordvaa ja tšuvassia. Koska Reguly kuoli varsin nuorena, suurin osa hänen keräämästään materiaalista jäi muiden julkaistavaksi. [1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Nagy, János; Numminen, Jaakko ym.: ”Suomalais-ugrilaisen kielitieteen alkuvaiheet (kirjoittanut Mikko Korhonen)”, Ystävät, sukulaiset, s. 34–35. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1984.
- ↑ Kananen, Taimi: Nimiä ja vaikuttajia, s. 246-247. Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.