Anna Šabanova
Anna Nikolajevna Šabanova (ven. Анна Николаевна Шабанова; 18. maaliskuuta 1848greg. Smolensk – 25. toukokuuta 1932 Leningrad) oli venäläinen lastenlääkäri, naisten oikeuksien puolustaja ja filantrooppi.
| Anna Šabanova | |
|---|---|
| Анна Николаевна Шабанова | |
 Anna Šabanova vuonna 1904 Berliinin naiskongressin osallistujana. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. maaliskuuta 1848 Smolensk |
| Kuollut | 25. toukokuuta 1932 Leningrad |
| Kansalaisuus | Venäjä, Neuvostoliitto |
| Ammatti | lastenlääkäri |
| Arvonimi | Neuvostoliiton Työn sankari (1928) |
| Vanhemmat | luutnantti Nikolai Shabanov |
Anna Šabanova syntyi varakkaaseen aatelisperheeseen Smolenskin maakunnassa.[1] Hän osallistui alaikäisenä radikaaliin poliittiseen liikehdintään ja tuomittiin siitä vuonna 1865 kuuden kuukauden vankeuteen[2]. Vapauduttuaan hän alkoi pyrkiä lääkäriksi. Tähän aikaan Suomen suuriruhtinaskunta oli ainoa paikka Venäjän valtakunnassa, missä naisten sallittiin osallistua korkea-asteen koulutukseen, joten vuonna 1871 Šabanova aloitti opintonsa Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa Helsingissä. Vuonna 1873 hän siirtyi Pietariin Venäjän ensimmäiselle naislääkärikurssille, joka valmistui vuonna 1877 Pietarin keisarillisesta lääketieteellisestä akatemiasta. Lääketieteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1878.[2] Hänestä tuli tunnustettu lastensairauksien asiantuntija. Hän työskenteli koko työuransa ajan Oldenburgin lastensairaalassa Pietarissa.
Hän oli myös kirjailija ja osallistui maansa yhteiskunnalliseen keskusteluun esimerkiksi kääntämällä venäjäksi hyvinvointiin liittyviä ohjekirjoja. Hän edisti monin tavoin Venäjän naisten koulutusmahdollisuuksia. Šabanova oli vuonna 1895 perustamassa Venäjän naisten keskinäistä filantrooppista järjestöä. Se perusti Pietariin naisten asuntolan, lasten päiväkodin, avustuskassan ja työnvälitystoimiston. Hän alkoi vuodesta 1905 lähtien ohjata järjestön toimintaa puoluepolitiikan suuntaan saadakseen Venäjän naisille äänioikeuden.[3][2] Hän järjesti 10.–16.12.1908 yli tuhannen osallistujan voimin Venäjän naisten yleiskokouksen perustaakseen naisten puolueen. Sen perustaminen kuitenkin epäonnistui.[4]
Lokakuun vallankumouksen 1917 jälkeen Šabanova vetäytyi julkisesta toiminnasta. Toisaalta hänen monen vuoden taistelunsa peruste on kadonnut, koska Neuvostoliitossa Venäjän naisten ja miesten oikeudet olivat tasapuoliset, toisaalta kaikki yksityiset aloitteet kiellettiin. Anna Šabanova keskittyi kokonaan sairaalatyöhön. Oldenburgin sairaalan nimi muutettiin Rauhfusan sairaalaksi tohtori Karl Rauchfussin mukaan. Hän sai Neuvostoliiton Työn sankarin arvon vuonna 1928.
Lähteet muokkaa
- ↑ Список дворянских родов, внесенных в родословные дворянские книги Смоленской губернии : Сост. в 1897 г. - Смоленск. Luettelo Smolenskin maakunnan aateisperheistä 1897, sivu 40. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ a b c Anna Shabanova. Spartacus Educational. Viitattu 29.4.2020. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ The Women's Liberation Movement in Russia. Stites, Richard (1978). Teoksen sivu 201. Google Books.
- ↑ Encyclopedia of Russian Women's Movements. Noonan, Norma C. & Nechemias, Carol (2001). Teoksen sivut 24–25. Google Books. Viitattu 29.4.2020.
