Anfisa Reztsova

venäläinen maasto- ja ampumahiihtäjä

Anfisa Anatoljevna Reztsova (ven. Анфи́са Анато́льевна Резцо́ва, o.s. Romanova (ven. Рома́нова), 16. joulukuuta 1964 Jakimets19. lokakuuta 2023[1]) oli venäläinen maastohiihdon ja ampumahiihdon olympiavoittaja.[2]

Anfisa Reztsova (vasemmalla) vuonna 2009.
Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto /  Venäjä
Naisten Maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Calgary 1988 4 × 5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Calgary 1988 20 km (v)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Seefeld 1985 4 × 5 km viesti
Kultaa Kultaa Obersdorf 1987 4 × 5 km viesti
Kultaa Kultaa Ramsau 1999 4 × 5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Obersdorf 1987 5 km (p)
Hopeaa Hopeaa Obersdorf 1987 20 km (v)
Naisten Ampumahiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Albertville 1992 7,5 km
Kultaa Kultaa Lillehammer 1994 4 × 5 km viesti
Pronssia Pronssia Albertville 1992 3 × 5 km viesti
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Novosibirsk 1992 joukkuekilpailu

Anfisa Reztsova on ainoa urheilija, joka on voittanut olympiakultaa sekä maastohiihdossa että ampumahiihdossa. Hän hiihti jo nuorten sarjassa maastohiihdon maailmanmestariksi ja aikuisten sarjaan siirryttyään voitti Seefeldin MM-kisoissa 1985 viestihiihdon maailmanmestaruuden. Oberstdorfin MM-kisoissa 1987 Reztsova hiihti jälleen viestin maailmanmestariksi ja sai kaksi hopeamitalia henkilökohtaisilla matkoilla. Calgaryn 1988 olympialaisissa Reztsova sai kolmannen viestin arvokisavoittonsa ja kolmannen henkilökohtaisen hopeamitalinsa.

Calgaryn kisojen jälkeiset vuodet Reztsova oli poissa kilpaladuilta ja synnytti lapsen, mutta miehensä – entisen ampumahiihtäjän – rohkaisemana hän vaihtoi lajia ampumahiihtoon. Albertvillen 1992 kisoissa naisten ampumahiihto oli ensimmäistä kertaa kisaohjelmassa ja Reztsova voitti naisten ensimmäisen ampumahiihdon olympiakultamitalin, kun hän 11. helmikuuta 1992 oli paras 7,5 kilometrin kilpailussa. Hän voitti Saksan Antje Miserskyn – myös maastohiihdon MM-mitalistin – 15,9 sekunnilla vaikka joutui kiertämään kolme sakkokierrosta. Viestissä Reztsova sai pronssia. Hän nosti keskimmäisellä osuudella IVY:n joukkueen johtoon, mutta ankkuriosuudella Ranska ja Saksa nousivat edelle. Lillehammerin 1994 olympiakisoissa Reztsova hiihti viestin ankkurina osuutensa nopeammin kuin kukaan muu koko kisassa, ja Venäjä voitti kultaa ennätyksellisellä kolmen minuutin ja 57 sekunnin erolla seuraavaan joukkueeseen.

Välivuosien jälkeen Reztsova palasi vielä maastohiihtäjäksi ja voitti viestin maailmanmestaruuden Ramsaussa 1999.

Reztsovan tytär Darja Virolainen on ollut Venäjän maajoukkuetasoinen ampumahiihtäjä, mutta on nykyisin Suomen kansalainen.[3][2]

Saavutukset muokkaa

Maastohiihdossa muokkaa

  • Olympiakisat Calgaryssa 1988
    • Kultaa 4 x 5 kilometrin viestissä
    • Hopeaa 20 kilometrillä
  • MM-kisat Seefeldissä 1985
    • Kultaa 4 x 5 kilometrin viestissä
    • Viides 20 kilometrillä
  • MM-kisat Oberstdorfissa 1987
    • Kultaa 4 x 5 kilometrin viestissä
    • Hopeaa 5 kilometrillä (perinteinen hiihtotyyli)
    • Hopeaa 20 kilometrillä (vapaa hiihtotyyli)
    • Neljäs 10 kilometrillä (perinteinen hiihtotyyli)
  • MM-kisat Ramsaussa 1999
    • Kultaa 4 x 5 kilometrin viestissä
    • Neljäs takaa-ajossa
    • Viides 15 kilometrillä (vapaa hiihtotyyli)
  • Maailmancupissa
    • Kokonaiskilpailun toinen 1986/1987

Ampumahiihdossa muokkaa

  • Olympiakisat Albertvillessa 1992
    • Kultaa 7,5 kilometrillä
    • Pronssia 3 x 5 kilometrin viestissä
  • Olympiakisat Lillehammerissa 1994
    • Kultaa 4 x 5 kilometrin viestissä
  • MM-kisat Novosibirskissa 1992
    • Hopeaa joukkuekilpailussa
  • Maailmancupissa
    • Kokonaiskilpailun voitto 1991/1992
    • Kokonaiskilpailun voitto 1992/1993

Lähteet muokkaa

  • Wallechinsky, David: The Complete Book of the Winter Olympics, 2002 Edition, s. 324, 328–329. Aurum Press, 2001. ISBN 1-85410-807-7.
  • Siukonen, Markku; Ahola, Matti; & Pulakka, Martti: Suuri olympiateos 7, s. 291. Sportti-Kustannus Oy, 1992. ISBN 951-8920-14-1.

Viitteet muokkaa

  1. Kuisma, Lassi: Venäjän hiihtolegenda on kuollut 58-vuotiaana www.iltalehti.fi. 20.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  2. a b Venäjä vaihtui Suomeen 1.10.2023. Yle.fi. Viitattu 9.10.2023.
  3. http://www4.biathlonworld.com/en/press_releases.html/do/detail?presse=2159 (Arkistoitu – Internet Archive)


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.