Andreas Karlstadt
Andreas Karlstadt, koko nimeltään Andreas Rudolph Bodenstein von Karlstadt, (1486 – 24. joulukuuta 1541) oli saksalainen kristitty teologi uskonpuhdistuksen aikana.
Karlstadt valmistui Wittenbergin yliopistosta teologian tohtoriksi. Seuraavina vuosina Karlstadt opiskeli Roomassa, missä hän näki paavinistuimen ja katolisen kirkon korruptoituneen tilan. Myöhemmin Martti Luther julkaisi 95 teesiä, mikä aloitti uskonpuhdistuksen.
Vuonna 1519 Andreas Karlstadt, Luther ja Johann Eck kokoontuivat Leipzigin väittelyyn väittelemään kristillisestä opista. Väittelyssä Karlstadt väitteli Eckin kanssa vapaasta tahdosta. Seuraavina päivinä Luther ja Eck taas puhuivat paaviudesta.
Uskonpuhdistuksen edetessä Karlstadtista tuli Lutherin kannattaja. Kun Luther julistettiin Wormsin valtiopäivillä valtakunnankiroukseen ja joutui pakenemaan Wartburgin linnaan, Karlstad oli yksi niistä Lutherin kannattajista, jotka yrittivät reformoida kirkkoa Wittenbergissa.[1] Uudistusohjelma oli katolisen kirkon mittapuulla radikaali: maallikoiden ehtoollinen jumalanpalvelusten yhteydessä haluttiin sallia, nunnille ja munkeille taata oikeus poistua luostareistaan ja pappien selibaatti poistaa.[1] Vanhaan testamenttiin vedoten osa myös halusi kuvainraastoa eli ikonoklasmia, kuvakieltoa kirkkoihin.[1], lisäksi Karlstadt käytti Lutherin auktoriteettia kiihottaessaan kansaa raastaamaan kuvat kirkoista väkivalloin. Vaaditut uudistukset eivät kuitenkaan toteutuneet tarpeeksi nopeasti, mikä lisäsi väkivaltaa ja levottomuuksia kaupungissa. Näiden toimiensa sekä myös teologisen radikalisoitumisen myötä (Karlstadista tuli uudestikastaja ja hän sotkeutui talonpoikaiskapinoihin) Lutherista tuli Karlstadin kiivas vastustaja [2]
Karlstadt kuoli Baselissa joulukuussa 1541.
Lähteet muokkaa
- Kristinuskon historia 2000: Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7.