Andragogiikka on teoria aikuisen oppimisesta. Käsitteen on tehnyt tunnetuksi Malcolm Knowles 1960-luvulla. Andragogiikka-termi juontuu kreikankielisistä sanoista andros (mies) ja ago (ajaa, ohjata) ja tällä termillä haluttiin tehdä ero pedagogiikasta, joka ymmärretään lähinnä lasten kasvattamisena ja opettamisena. Andragogisia erityispiirteitä ovat esimerkiksi:

  • Itsenäisyys ja itseohjautuvuus
  • omat yksilölliset ja usein täsmälliset oppimistavoitteet
  • yksilöllinen elämänkokemusten varasto
  • odotus oppimisen mielekkyydestä ja sovellettavuudesta
  • kriittisyys ja itsearviointitaito.[1]

Andragogiikka-käsite on herättänyt myös kritiikkiä ja on keskusteltu siitä onko se aikuiskoulutuksen menetelmä tai tekniikka vai vain joukko oletuksia.[2]

Lähteet muokkaa

  1. www.uef.fi - Keskeisimmät käsitteet www2.uef.fi. Arkistoitu 18.6.2018. Viitattu 18.6.2018. (englanniksi)
  2. Marja Holopainen: Aikuinen oppijana - aikuisoppijan erityispiirteiden huomioiminen aikuisopetuksessa. Kehittämishankeraportti, s. 8. , 2007. Teoksen verkkoversio.