Anastasios I
Anastasios I (nimeä käytetään myös muodossa Anastasius[2]) (lat. Flavius Anastasius Augustus, kreik. Ἀναστάσιος; noin 430 – 9. heinäkuuta 518)[1] oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan keisari vuosina 491–518.
| Anastasios I | |
|---|---|
 Anastasioksen semissis -raha. | |
| Itä-Rooman keisari | |
| Valtakausi | 11. huhtikuuta 491 – 9. heinäkuuta 518 |
| Edeltäjä | Zenon |
| Seuraaja | Justinus I |
| Syntynyt |
noin 430[1] Dyrrakhion (nykyinen Durrës), Albania |
| Kuollut |
9. heinäkuuta 518 (noin 88 vuotta) Konstantinopoli |
| Puoliso | Ariadne |
| Suku | Leonid |
Anastasios syntyi Dyrrakhionissa noin vuonna 430.[3] Anastasios ei saavuttanut mitään korkeaa virka-asemaa keisari Zenonin hovissa, mutta vuonna 488 hänet melkein valittiin Antiokian piispaksi. Keisarin kuoltua tämän leski, keisarinna Ariadne, valitsi uudeksi miehekseen juuri Anastasioksen. Bysantin perimyssäädösten mukaan keisarin leski sai valita uuden keisarin, jos tämä kuoli ilman perillisiä. Niinpä Zenonin kuoltua hänen puolisonsa Ariadne nimitti vuonna 491 keisariksi Anastasioksen.[2] Tämä tuli suurena yllätyksenä hovin aristokraateille. 20. toukokuuta 491 Anastasios ja Ariadne menivät naimisiin.
Zenon kuoleman jälkeen hänen veljensä Longinus oli aikonut päästä keisariksi. Anastasios karkotti hänet Egyptiin. Anastasios karkotti myös muut isaurialaiset Konstantinopolista. Tästä syttyikin isaurialaisten kapina. Vaikka kapinalliset lyötiin jo vuonna 491 Cotyaeumissa Fryygiassa jatkoivat he kuitenkin sissisotaa vuoteen 496.
Anastasios loi maan taloudelle suotuisan perustan. Hän edisti idänkauppaa ja teollisuutta. Silkkiä kuljetettiin maitse Persian kautta tai Intiasta meritse Bysantin alueelle, jossa käsityöläiset valmistivat silkkikangasta.[2]
Balkanilla bulgaarit hyökkäilivät Tonavan yli vuonna 493. Heitä vastaan rakennettiin pitkä muuri Mustaltamereltä Marmaranmerelle. Pitkään odotettu sota Persiaa vastaan syttyi vuonna 502. Alussa kärsittyjen tappioiden jälkeen saatiin kuitenkin aikaan rauhansopimus vuonna 506.
Koska Anastasios oli monofysiitti, hänen ja Konstantinopolin patriarkan Eufemiuksen välille syntyi heti kitkaa. Anastasius erotti ja karkotti Eufemiuksen vuonna 496. Vuonna 511 Eufemiuksen seuraaja Macedonius vaihtui monofysitismin kannattajaan. Macedoniuksen syrjäyttäminen sai Traakian sotilaskomentajan Vitalianuksen kapinoimaan. Vitalianus lyötiin vuonna 515.
Anastasios kuoli noin 8. – 10. heinäkuuta 518 ja hänet haudattiin Ariadnen viereen Pyhien Apostolien kirkkoon Konstantinopoliin.[3] Hänen seuraajakseen nousi Justinus I.[1] Anastasios muistetaan erityisesti taloudellisista uudistuksistaan. Veroja kevennettiin ja niiden keruuta tehostettiin.
Anastasioksen toinen silmä oli musta ja toinen sininen (heterokromia), mistä johtuen hän sai lempinimen Dikoros ("kaksi pupillia").[1][3]
Lähteet muokkaa
- John Robert Martindale: The Prosopography of the Later Roman Empire - Volume II, AD 395–527. Cambridge University Press, 1980. ISBN 9780521201599. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anastasios I Wikimedia Commonsissa
| Edeltäjä: Zenon |
Bysantin keisari | Seuraaja: Justinus I |