Anapestinen dimetri

Anapestinen dimetri on antiikin kreikkalaisesta metriikasta peräisin oleva runomitta, jossa dimetrisäkeet koostuvat kahdesta anapestisestä metronista. Sitä käytettiin muun muassa kreikkalaisen tragedian kuoro-osuuksissa.[1] Runomitan muunnelma on paroimiakos eli anapestinen katalektinen dimetri.

Kaava muokkaa

Runomitan säkeen peruskaava on (  = lyhyt tavu,   = pitkä tavu,   = anceps eli lyhyt tai pitkä tavu):[1]

   ,    |    ,   

Yksi anapestimetron on    ,    ja se koostuu poikkeuksellisesti yhden sijasta kahdesta anapestijalasta    . Muiden kreikkalaisten runomittojen tapaan anapestinen dimetri on saanut nimensä siinä olevien metroneiden eikä jalkojen määrästä. Runomitassa kaksi lyhyttä tavua voidaan korvata yhdellä pitkällä ja yksi pitkä kahdella lyhyellä, millä anapestijaksoihin saadaan vaihtelua. Ajoittain säe voi koostua myös vain yhdestä metronista.

Esimerkki muokkaa

Aiskhyloksen Persialaisten alku:

Τάδε μὲν Περσῶν τῶν οἰχομένων
Ἑλλάδ᾽ ἐς αἶαν πιστὰ καλεῖται,
καὶ τῶν ἀφνεῶν καὶ πολυχρύσων
ἑδράνων φύλακες, κατὰ πρεσβείαν
οὓς αὐτὸς ἄναξ Ξέρξης βασιλεὺς
Δαρειογενὴς
εἵλετο χώρας ἐφορεύειν.[2]
Tade men Persōn | tōn oikhomenōn
Hellad᾽ es aian | pista kaleitai,
kai tōn afneōn | kai polykhrysōn
hedranōn fylakes, | kata presbeian
hūs autos anaks | Kserksēs basileus
Dareiogenēs
heileto khōrās | eforeuein.
      |      
      |      
      |      
       |      
      |      
     
      |     
Tämä joukko on Persian Uskolliset,
kuten kutsuvat ne jotka maastamme pois
ovat lähteneet retkelle Hellasta päin,
ylen rikkaan, kullasta kimaltavan
kuninkaallisen palatsin vartijat,
jotka herramme Kserkses, kuningas,
Dareioksen poika, on suvainnut
meidän ikämme kunniaa arvostaen
valita tämän valtion johtoon.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Dunn, Francis M.: Tragedy's End: Closure and Innovation in Euripidean Drama, s. 15. Oxford University Press, 1996. ISBN 0195344774. Teoksen verkkoversio.
  2. Aiskhylos: Persialaiset 1.1–7.
  3. Suomennos Maarit Kaimio. Teoksessa Aiskhylos: Neljä tragediaa, s. 17. Helsinki: Gaudeamus, 1975. ISBN 951-662-161-9.