Amerikanjääkuikka

lintulaji

Amerikanjääkuikka (Gavia immer) on suurikokoinen pohjoisten alueiden vesilintu. Se on suomalaisia serkkujaan kuikkaa ja kaakkuria kookkaampi, isonokkaisempi ja paksukaulaisempi. Sen lähin sukulainen on jääkuikka.

Amerikanjääkuikka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kuikkalinnut Gaviiformes
Heimo: Kuikat Gaviidae
Suku: Kuikat Gavia
Laji: immer
Kaksiosainen nimi

Gavia immer
(Brünnich, 1764)

Amerikanjääkuikan levinneisyys. Kartassa vihreällä alueet, joilla lajia tavataan vuoden ympäri. Keltaiset ovat pesimäalueita ja oranssilla merkityillä alueilla laji talvehtii.
Amerikanjääkuikan levinneisyys. Kartassa vihreällä alueet, joilla lajia tavataan vuoden ympäri. Keltaiset ovat pesimäalueita ja oranssilla merkityillä alueilla laji talvehtii.
Katso myös

  Amerikanjääkuikka Wikispeciesissä
  Amerikanjääkuikka Commonsissa

Gavia immer

Levinneisyys muokkaa

Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti; siirtyy talveksi etelämmäksi.

Koko ja ulkonäkö muokkaa

69–91 cm. Luusto lähes umpiluuta, jonka vuoksi amerikanjääkuikat ovat kokoonsakin nähden painavia. Hitusen suuremmasta sukulaisestaan jääkuikasta lajin erottaa juhlapuvussa parhaiten pikimusta nokka. Talvi- ja nuoruuspuvuissa nokka on harmaa ja siinä on mustaa, toisin kuin jääkuikalla, jolla on vaaleanharmaa tai luunvärinen nokka.

Elinympäristö muokkaa

Laji pesii suurilla, syvillä, metsäisillä järvillä, usein saarissa; talvehtii rannikoilla. Happosateiden ja saastumisen vuoksi monet sen entisistä pesimäjärvistä ovat muuttuneet elinkelvottomiksi ja kannat ovat tämän vuoksi vähentyneet. Kuikille on pystytetty joihinkin järviin keinotekoisia, kelluvia pesintäalustoja, jotta padoista ja muusta ihmisen toiminnasta johtuvat vedenkorkeuden vaihtelut eivät häiritsisi lintuja.

Pesiminen muokkaa

Kuikille ominaisen kömpelyytensä vuoksi amerikanjääkuikat tekevät pesänsä aivan vesirajaan, jotta nouseminen ja poistuminen kävisi helposti. Se munii kaksi oliivinvihreää tai vihertävää, hienokseltaan täplikästä munaa. Hautomisaika on 24–29 vrk, jonka jälkeen poikaset jättävät pesän vuorokauden sisällä kuoriutumisesta. Molemmat emot huolehtivat pienistä poikasista kuljettamalla niitä selässään, lämmittämällä niitä siipiensä suojissa ja ruokkimalla niitä.

 
Amerikanjääkuikkakoiraan ja -naaraan höyhenpeitteet ovat identtiset.
 
Amerikanjääkuikan muna.

Ravinto muokkaa

Amerikanjääkuikka syö pääasiassa kalaa, mutta myös simpukoita, sammakoita ja vesihyönteisiä.

Käyttäytyminen muokkaa

Amerikanjääkuikat ovat sukeltajamestareita ja kykenevät laskeutumaan jopa 60 metrin syvyyteen. Lisäksi niiden silmät pystyvät samanaikaisesti näkemään tarkasti ilmaan ja veden alle. Ääni, jolla amerikanjääkuikka puolustaa reviirinsä rajoja, on oma lukunsa. Se lienee lintumaailman voimakkaimpia ja koostuu valittavista, jodlaavista ja ulvovista äänistä. Kiivaimmillaan ääni muistuttaa mielipuolista naurua ja kantautuu kauas veden pintaa pitkin. Tunnettu luonnontutkija, tiedemies ja kirjailija John Muir kuvaili amerikanjääkuikan ääntä 'yhdeksi villeimmistä ja mieleenpainuvimmista luonnon äänistä; outo, suruisa, aavemainen kutsu...puoliksi naurua, puoliksi valitusta'.

Esiintyminen Suomessa muokkaa

Amerikanjääkuikka on Suomessa hyvin harvinainen vieras. Ensimmäinen havainto lajista on vuodelta 1932 Inarista. Kaikkiaan se on tavattu noin sata kertaa. Nykyään maassa tavataan vuosittain 1–3 lintua.[2]

Muuta muokkaa

Amerikanjääkuikka on Kanadan kansallislintu ja sen kuva on yhden Kanadan dollarin kolikossa, jonka lempinimeksi linnun englanninkielistä nimeä loon mukaillen on tullut loonie (suom. hullu, sekopää). Amerikanjääkuikka on myös Ontarion provinssin sekä Yhdysvaltain Minnesotan osavaltion tunnuslintu.

Nimi muokkaa

Amerikanjääkuikan tieteellinen sukunimi Gavia on latinaa ja tarkoittaa uiveloa, joka ei kuitenkaan ole kuikkien sukulainen. Immer voi tarkoittaa:

  1. Linnun tummaan höyhenpeitteeseen viitaten, Ruotsin nokea tai tuhkaa tarkoittaviin sanoihin immer ja emmer.
  2. Latinan sanoihin immergo (=upottaa; kastaa upottamalla) ja immersus (=vedenalainen; upotettu)

Linnun tieteellisen nimen on muodostanut tanskalainen eläintieteilijä Morten Thrane Brünnich vuonna 1764. Tanskan naapurivaltion Saksan kielellä 'immer' tarkoittaa aina.

Lähteet muokkaa

  1. BirdLife International: Gavia immer IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.4.2014. (englanniksi)
  2. Rariteettikomitean hyväksymät havainnot, BirdLife Suomi (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla muokkaa

  • Lahtela, Kari & Lahtela, Liisa 1976: Amerikanjääkuikka Gavia immer*, maalle uusi lintulaji. - Lintumies 2.1976 s. 57. SLY.
  • Amerikanjääkuikka Lintukuva-verkkopalvelussa