Amborella trichopoda

Amborella trichopoda on harvinainen pensas, jota tavataan luonnonvaraisena ainoastaan Uudessa-Kaledoniassa.[2] Se on kasvitieteellisesti hyvin mielenkiintoinen laji, sillä geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että se on hyvin lähellä koppisiemenisten (Magnoliophytina) yhteistä esimuotoa. Se edustaa haaraa, joka on erkaantunut hyvin varhain muista koppisiemenisistä ja antaa siten paljon tietoa siitä, miltä muinaiset koppisiemeniset ovat alun perin näyttäneet.[3]

Amborella trichopoda
Amborella trichopoda
Amborella trichopoda
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kaari: Streptophyta
Luokka: Embryopsida
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Amborellales
Heimo: Amborellaceae
Suku: Amborella
Laji: trichopoda
Kaksiosainen nimi

Amborella trichopoda
Baill., 1869

Katso myös

  Amborella trichopoda Wikispeciesissä
  Amborella trichopoda Commonsissa

Amborella trichopoda on sukunsa ainoa laji. Uusissa kasvitieteellisissä luokitteluissa Amborella-suku sijoitetaan Amborellaceae-heimoon ja edelleen Amborellales-lahkoon. Vanhassa Cronquistin luokittelussa Amborellaceae kuului vielä Laurales-lahkoon.[4] Amborellales on perinteisesti luettu kaksisirkkaisten (Magnoliopsida) luokkaan, mutta tuoreimpien tutkimusten mukaan näyttää ilmeiseltä, että Amborellales-lahko on erotettava kokonaan Magnoliopsida-luokasta.

Amborella trichopoda on ainavihanta kaksikotinen pensas. Lehdet ovat ehyitä ja 8–10 cm pitkiä, ja lehtiasento on vuorottainen. Kukat ovat halkaisijaltaan 4–8 mm. Hedelmä on yksisiemeninen punainen 5–8 mm pitkä marja.

Amborella trichopoda kasvaa kosteissa ja varjoisissa vuoristometsissä. Kasvin uhkana on kuitenkin ylilaiduntaminen ja kasvuympäristön tuhoutuminen.

Lähteet muokkaa

  1. Veillon, J.-M., Amice, R., Bruy, D., Butin, J.-P., Fleurot, D., Garnier, D., Gâteblé, G., Goxe, J. & Suprin, B.: Amborella trichopoda IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.8.2020. (englanniksi)
  2. Tree of Life
  3. Embryological evidence for developmental lability during early angiosperm evolution Nature 441, 337-340 (18 May 2006)
  4. Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 9) mobot.org. kesäkuu 2008. Viitattu 24.7.2009. (englanniksi)