Amathus
Amathus (m.kreik. Ἀμαθοῦς, Amathūs tai Amathous, lat. Amathus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kyproksen saarella. Se oli osaksi foinikialainen ja osaksi kreikkalainen.[1][2][3] Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee noin 1,5 kilometriä etelään nykyisestä Ágios Týchonaksen kylästä.[4]
| Amathus | |
|---|---|
| Ἀμαθοῦς | |
 Amathuksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Amathus |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kypros |
| Paikkakunta | Ágios Týchonas, Limassol |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kypros |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Amathus sijaitsi Kyproksen etelärannikolla noin 11 kilometriä itään nykyisestä Limassolin kaupungista.[2][3] Amathuksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu yli 500 neliökilometriä.[1]
Historia muokkaa
Amathus oli yksi Kyproksen vanhoista kuningaskunnista.[2] Se perustettiin pronssikauden lopulla 1000-luvulla eaa.[5] Amathus oli alun perin foinikialainen siirtokunta, ja oletettavasti saaren varhaisin foinikialainen asutus. Tämä ilmenee myös kaupungin nimestä, joka on foinikialaista alkuperää. Stefanos Byzantionlainen kutsui kaupunkia koko saaren vanhimmaksi kaupungiksi.[3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Amathūsios (Ἀμαθούσιος).[3]
Kreikkalaisessa mytologiassa Amathuksen perustaja oli Kinyras, ja se sai nimensä tämän äidistä Amathuksesta.[2] Toisaalta kaupungin eponyymiksi heerokseksi mainitaan myös Amathus, Aeriaan poika.[1] Erään Theseus-myytin muunnelman mukaan tämä hylkäsi Ariadnen Amathukseen (yleisemmän Naksoksen sijasta), ja tämä myös haudattiin paikalle. Myöhemmin Ariadnea kunnioitettiin kaupungissa Afrodite Ariadnena.[2][3][6]
Antiikin aikana kaupungin asukkaita pidettiin autoktoonisina eli alkuperäisinä asukkaina, toisin sanoen kreikkalaisten siirtokuntalaisten tuloa edeltäneiden asuttajien jälkeläisinä. Nykyisin kyseisestä kansasta käytetään nimitystä eteokypriootit. Nämä puhuivat ei-kreikkalaista kieltä, niin kutsuttua eteokyprotiin kieltä, jota kirjoitettiin niin kutsutulla kyproslaisella kirjoituksella aina 300-luvulle eaa. saakka.[2]
Kaupungin varhaisesta historiasta tiedetään suhteellisen vähän. Joonian kapinan vuosina 499–498 eaa. aikaan kaupunki oli persialaisten puolella, päin vastoin kun useimmat muut saaren kaupungit, jotka liittyivät kapinaan Salamiin kuninkaan Onesiloksen johdolla.[2][7] Onesilos piiritti Amathusta, mutta kaatui taistelussa. Salamis valtasi Amathuksen kuningas Euagoraan aikana noin 411–374/373 eaa., jolloin sen kuninkaana toimi Rhoikos. Tätä ennen kaupunki oli Kitionin ja Soloin kanssa liitossa Euagorasta vastaan. 300-luvulla eaa. Amathuksen kuningas Androkles auttoi Aleksanteri Suurta Tyroksen piirityksessä.[1][2]
Amathus vaikuttaa säilyttäneen itäisen olemuksensa monia muita saaren kaupunkeja pidempään, ja hellenisoitui eli kreikkalaistui suhteellisen myöhään.[3] Sen väestö koostui pitkään vain osaksi kreikkalaisista ja osaksi ei-kreikkalaisista. Kaupunki löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Se tunnettiin muun muassa viljastaan sekä metallintuotannostaan. Afroditen lisäksi kaupungissa oli Adoniksen kultti sekä tyroslaisen Melkart-jumalan kultti, jonka kreikkalaiset yhdistivät Herakleehen.[3]
Kaupunki kukoisti edelleen hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[2] Roomalaisella ajalla se oli saaren eteläosan hallinnollinen keskus.[5] Kaupunki säilyi olemassa varhaisbysanttilaiselle kaudelle saakka, jolloin se toimi piispanistuimena. Amathus hylättiin 600-luvulla jaa. arabien hyökkäysten aikaan.[2]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Amathuksen akropolis eli linnavuori ja yläkaupunki sijaitsi kukkulalla lähellä merta. Alakaupunki sijaitsi akropoliin kaakkoispuolella sen ja rannikon välissä. Akropolis ja alakaupunki on ollut ympäröity muurein. Muurein ympäröidyn alueen koko oli noin 18 hehtaaria. Kaupunginmuurien reitti voidaan jäljittää lähes koko niiden matkalta. Ne oli varustettu suorakulmaisin tornein. Parhaiten säilyneet akropoliin muurien osat ovat pääosin peräisin varhaisbysanttilaiselta kaudelta.[1][2]
Akropoliin itärinteessä on portaiden ja portin jäänteet. Ne rakennutti piirtokirjoituksen mukaan Lucius Vitellius Callinicus. Ylhäällä akropoliilla sijaitsi palasi, jossa oli useita rakennusvaiheita 700–300-luvuilla eaa., sekä Afroditelle omistettu temppeli. Kaupungissa on ollut myös Adonikselle, Zeukselle, Heralle ja Hermeelle omistetut pyhäköt. Kaupungin teatterin ja gymnasionin paikat on mahdollisesti tunnistettu. Myös kaupungin satamista, kuten aallonmurtajista, alakaupungin puoleisella rantaosuudella on säilynyt jäänteitä.[1][2]
Amathuksesta on löydetty myös kahden varhaiskristillisen basilikakirkon rauniot. Kaupungin hautausmaat sijaitsevat sen pohjois-, itä- ja länsipuolilla.[2]
Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on muun muassa Kyproksen museossa Nikosiassa sekä Limassolin arkeologisessa museossa. Satamasta on löydetty suurikokoinen, 4,2 metriä korkea patsas, joka esitti mahdollisesti Bes-jumalaa. Se on museossa Istanbulissa.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1012 Amathous”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AMATHOUS Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Smith, William: ”Amathus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Amathous Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Amathus”, Antiikin käsikirja, s. 31. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 9.41.2; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia 3.62; Catullus 58.51; Ovidius: Rakastamisen taito 3.15.15.
- ↑ Herodotos: Historiateos 5.104.
Kirjallisuutta muokkaa
- Aupert, P. et al.; Iacovou, M. (toim.): Guide to Amathus. Guides to Archaeological Sites and Monuments. The Department of Antiquities of Cyprus, 1999. ISBN 9963-42-081-8.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amathus Wikimedia Commonsissa
