Alwa
Alwa (myös Alwah, Alodia) oli kaupunki ja valtio nykyisen Sudanin alueella. Se oli eteläisin Nubian kolmesta kristitystä kuningaskunnasta. Kaksi muuta olivat Nobatia ja Mukurra pohjoisessa.
| Alwa |
|
|---|---|
500-luku–1400-luvun loppu |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | monarkia |
| Pääkaupunki | Alwa, Soba |
| Uskonnot | monofysitismi |
| Kielet | muinaisnuubia |
| Edeltäjä(t) | Kuš |
| Seuraaja(t) | Sennarin sulttaanikunta |
Kušin kuningaskuntaan kuulunut Alwa mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 431 eaa. Sen uskotaan tarkoittaneen Valkoisen-Niilin ja Atbaran välistä aluetta. Kreikkalaiset historioitsijat kutsuivat sitä Meroen saareksi. Alwan kaupunki se sijaitsi Niilin itärannalla Atbaran suun eteläpuolella. Arkeologisissa kaivaukset sieltä on löydetty palatsien, temppelien, asuinrakennusten ja nekropolien jäänteitä, joista vanhimmat ovat 700–800-luvuilta eaa. Valtion nimenä Alwa esiintyy 500-luvun egyptiläisissa asiakirjoissa. Sen pohjoisraja oli Niilin viidennellä kataraktilla ja eteläraja Valkoisen-Niilin ja Sinisen-Niilin välisen Geziran alueen eteläpuolella.[1]
Aluksi Alwa oli kušin kuningaskunnan jäänne, joka oli säilyttänyt alkuperäisen väestönsä, ylimystönsä ja hallitustapansa. Sillä oli yhteyksiä Aksumiin, Nobatiaan ja Egyptiin. Suhteet Mukurraan olivat vihamieliset. Varhaisella keskiajalla Alwa oli Nubian valtioista mahtavin. Sen kulttuuri kehittyi etupäässä afrikkalaisten perinteiden pohjalta.[2]
Bysanttilainen lähetyssaarnaaja Longinus kastoi Alwan kuninkaan vuonna 580. Maan kristillinen hiippakunta toimi Aleksandrian patriarkan alaisuudessa.[3] Pääkaupunki siirrettiin 700–800-lukujen vaihteessa Sobaan nykyisen Khartumin lähelle. 800-luvun alussa kuningas Johannes yhdisti Alwan ja Nubian. Yhtenäisen Nubian hajottua 1200-luvulla Alwaa johtivat omat hallitsijat. Arabit valloittivat maan 1400-luvun lopussa.[2] Kristinusko säilyi siellä 1500-luvulle saakka.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 248–249. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
- ↑ a b Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 249. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
- ↑ Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 14. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0.
- ↑ Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 171. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0.