Alppila
Alppila (ruots. Alphyddan) on Helsingin keskikaupungin pohjoispuolella, Kallion ja Pasilan välissä sijaitseva osa-alue. Alppila muodostaa yhdessä Harjun kanssa Alppiharjun kaupunginosan ja peruspiirin.[1]
| Alppila | |
|---|---|
| Alphyddan | |
 Kaupungin kartta, jossa Alppila korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 122 |
| Pinta-ala | 0,61[1] km² |
| Väkiluku | 4 478[2] (31.12.2020) |
| Väestötiheys | 7 341 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa Alppiharjun kaupunginosaa ja peruspiiriä |
| Postinumero(t) | 00510, 00520 |
| Lähialueet | Harju, Linjat, Taka-Töölö, Keski-Pasila, Itä-Pasila, Vallila |
Alppilan asukasluku oli vuoden 2020 lopussa 4 478[2], ja työpaikkoja alue tarjosi vuoden 2017 lopussa 1 439 ihmiselle.[1] Alueen pinta-ala on 61 hehtaaria, josta merkittävä osa on puistoa.
Alppilan maamerkkejä ovat muun muassa Linnanmäen huvipuisto ja Kulttuuritalo.
Sijainti muokkaa
Alppilaa rajaavat Aleksis Kiven katu koillisessa, Sturenkatu kaakossa, Helsinginkatu etelässä sekä rautatie ja sen länsipuolinen Vauhtitie lännessä. Sen naapurialueita ovat etelänpuoleinen Linjat (kuuluu Kallioon), lännen Taka-Töölö, luoteen Keski-Pasila ja Itä-Pasila (kuuluvat Pasilaan), koillisen Vallila sekä kaakon Harju.
Matkaa Alppilaan Helsingin keskustasta on n. 2,5 km, minkä voi taittaa esimerkiksi bussilla ja raitiovaunulla; raitiovaunulinjat 3 ja 9 kulkevat kaupunginosan läpi. Busseista Alppilan kautta kulkee joitakin Helsingin sisäisiä linjoja. Alppilasta on Pasilan asemalle vajaan kilometrin matka.
Alppilan nimestä muokkaa
Alppilan puistoalue kuului niihin vuokra-alueisiin, jotka 1840-luvulla kaupungin toimesta muodostettiin Pitkänsillan pohjoispuolelle rautatielinjan ja meren väliselle alueelle. Mäkisen maaston vuoksi alueen nimeksi merkittiin Alpen, suomenkielisenä vastineena Alppi. Nimi Alphyddan tuli käyttöön siellä vuonna 1870 avatun ravintola Alphyddanin nimenä, ja sen suomennoksena alettiin käyttää Alppilaa, joka vuonna 1909 vahvistettiin koko puistoalueen nimeksi. Vuonna 1959 Alppilasta tuli Alppiharjun kaupunginosan osa-alue.[3]
Nähtävyydet muokkaa
Alppilassa sijaitsevat niin Suomen kävijämäärältään suosituin huvipuisto, Linnanmäki, kuin yhtenä Alvar Aallon päätöistä pidetty Kulttuuritalo, joka toimii esimerkiksi konserttipaikkana. Vuonna 1909 valmistuneet, A. Nybergin suunnittelemat ja alun perin kaupungin työntekijöille rakennetut puutalot Kirstinkujalla suojeltiin 1986 asemakaavan muutoksella. Yhdessä neljästä talosta on Työväenasuntomuseo, jossa esitellään työväestön asumista 1910-luvulta vuoteen 1985. Museo on avoinna muutamana päivänä kesäisin.
Linnanmäen ja radan väliin jää Alppipuisto, joka on osa 1800-luvulla rakennettua, 1860-luvulla radan halkaisemaa virkistysaluetta. Alppipuiston viihtyisyyttä ja omaleimaisuutta lisäävät lammikot ja puistoa rajaava kallio. Puiston pohjoisosassa on koira-aitaus.
Linnanmäen kupeessa sijaitsee myös Lenininpuisto, joka perustettiin 1961-1962 pidettyä puutarhanäyttelyä varten karulle, lähes puuttomalle maaperälle. Pieneen puistoon on istutettu lähinnä pensaita sekä matalia puita ja sen läpi virtaa kesäisin puro.
Palveluja Alppilassa muokkaa
Lähteet muokkaa
- Alppila.net – Alppila-seuran kotisivu
- Helsinki alueittain 2005: Alppiharjun peruspiiri (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Helsinki alueittain 2019 (Alppiharjun peruspiiri PDF:n sivuilla 86-89) Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 5.9.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 90. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alppila Wikimedia Commonsissa
