Allelopatia

Allelopatia on biologinen ilmiö, jossa eliö erittää kemiallisia yhdisteitä, ns. allelokemikaaleja, jotka vaikuttavat muiden eliöiden kasvuun, eloonjäämiseen tai lisääntymiseen.^[1] Allelokemikaalien muille eliöille aiheuttamat vaikutukset voivat olla joko hyödyllisiä tai haitallisia. Esimerkiksi kasvi voi juuristostaan erittää aineita, jotka ovat muille kasveille haitallisia, tai suojautua kemikaaleilla laiduntavia eläimiä tai tuholaisia vastaan.

Allelopatiaa esiintyy tietyillä kasveilla, levillä, bakteereilla, koralleilla ja sienillä.

Lähteet muokkaa

↑ Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 40. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.

Kirjallisuutta muokkaa

Pirkko Laitinen: Allelopatia – kasvien ja muiden eliöiden biokemiallinen vuorovaikutus. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskeskus, 1994. ISSN 0359-7652. PDF (viitattu 25.7.2013).

Aiheesta muualla muokkaa

Tieteen termipankki: Allelopatia

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Tirri, R.; Lehtonen, J.; Lemmetyinen, R.; Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 40. Uudistetun laitoksen 3. painos. Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8.

[1]