Alfred Norrmén
Johan Alfred Norrmén (22. huhtikuuta 1858 Ylöjärvi – 6. heinäkuuta 1942 Helsinki) oli helsinkiläinen pankinjohtaja, valtiopäivämies ja pitkäaikainen kunnallispoliitikko.[1][2]
Suku muokkaa
Alfred Norrmén kuului Norrménin aatelissukuun. Hänen isänsä oli senaattori ja salaneuvos Oscar Norrmén ja äiti Selma Emelie Stjernvall (1837–1917), joka oli insinöörikenraalimajuri, Lielahden kartanon ratsutilan omistaja Claes Alfred Stjernvallin (1803–1869) ja Selma Aurora von Kraemerin (1803–1888) viides tytär. Alfred Norrménin äidinpuoleinen isoisä, majuri Casper Henrik von Kræmer (1764–1819) aateloitiin vuonna 1818.[3]
Norrménin puoliso vuodesta 1884 oli ruotsalainen Eliza Ida Eva Pauliina Björkstén (1860–1928), joka oli Clas Gustaf Richard Björksténin (1824–1889) ja Paulina Concordia Elisabet Trotzigin (1831–1889) tytär ja kotoisin Göteborgista. Heillä oli viisi lasta: vuonna 1885 pienenä kuollut poikalapsi; varatuomari Gustaf Alfred Norrmén (1886–1940); Martha Norrmén Zilliacus (1888–1944); Oskar Richard Norrmén (1890–1929) ja Anna Margaretha (Maggie) Norrmén Procopé (1893–1956).
Työura muokkaa
Alfred Norrmén valmistui hovioikeuden auskultantiksi vuonna 1880 ja toimi sitten asianajajana Helsingissä vuodesta 1882 vuoteen 1890, jolloin hänet kutsuttiin Suomen Yhdyspankin johtokunnan jäseneksi. Hän toimi pankin pääjohtajana vuosina 1907–1913 ja vaikutti merkittävästi tuolloin maan suurimman talletuspankin kehittymiseen.[1][2]
Yhdyspankin pääjohtajana Alfred Norrmén vastaanotti viestejä ja varoituksia Tampereen konttorin pankinjohtaja Nils Idmanista. Norrmén oli todennut: "Kehenkä minä voin luottaa, jollen Idmaniin?" Suomen suurin pankkipetos paljastui Tampereen konttoriin tehdyssä yllätystarkastuksessa. Pankin sisäinen valvonta oli pettänyt täysin. Pääjohtaja Norrmén joutui eroamaan.[2]
Luottamustoiminta muokkaa
Norrmén osallistui aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäiville vuonna 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. [1]
Helsingin kaupungin rahatoimikamarin puheenjohtaja hän oli vuosina 1888–1889, kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1890–1918 ja puheenjohtaja vuosina 1904–1918. Hän oli myös vuonna 1910 perustetun Pörssiklubin ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja. Vuosina 1919–1932 hän toimi kauppasopimuskomitean puheenjohtajana, vuosina 1912–1932 Suomen Teollisuudenharjoittajain paloapuyhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä vuodesta 1928 alkaen kuolemaansa asti Finlayson & Co:n johtokunnan puheenjohtajana. Norrmén muistetaan myös Katajanokalla sijainneesta Norrménin talosta, jossa hän asui kuolemaansa saakka.[1][2]
Kuten muistakin entisistä valtuuston puheenjohtajista, Helsingin kaupunki on maalauttanut Norrménista muotokuvan, joka on esillä Helsingin kaupungintalossa. Sen on maalannut vuonna 1919 Eero Järnefelt.
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Teppo Vihola: Norrmén, Alfred (1858 - 1942) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Pieni Tietosanakirja
- Kuva Norrménin talosta (Arkistoitu – Internet Archive)