Alfred Kihlman
Alfred Kihlman (13. toukokuuta 1825 Vaasa – 19. heinäkuuta 1904 Helsinki[1]) oli suomalainen pappi, oppikoulun opettaja, teollisuusmies sekä moninkertainen valtiopäivämies.
| Alfred Kihlman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. toukokuuta 1825 Vaasa |
| Kuollut | 19. heinäkuuta 1904 (79 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | pappi, opettaja, yliopettaja, rehtori, kirjailija |
| Vanhemmat | Anders Gustaf Kihlman ja Sofia Isaksdotter Sinius |
| Puoliso |
I (k.1851) Angelica Fabritius, II Hilda Vilhelmina Augusta Forssel |
| Lapset | Alfred Oswald, Henrik Rafael, Mauritz Lorenzo, Lennart Sigurd, Hanna, Jonatan ja Julius |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1892-1900 |
| Aiheet | havainnoita luonnosta, maantiedon opettamisesta |
| Esikoisteos | Yöhallat Suomessa (1892) |
| Muuta tietoa | |
|
Professori 1897 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henkilöhistoria muokkaa
Kihlman syntyi vaasalaiseen pappisperheeseen ja lähti isänsä Anders Gustaf Kihlmanin esimerkin mukaan 1843 opiskelemaan teologiaa. Valmistuttuaan papiksi 1846 Kihlman palasi Pohjanmaalle Kruunupyyhyn isänsä apupapiksi. Kihlman oli jo lukioaikanaan Turussa liittynyt mukaan herännäisyyteen.
Kihlmanin puoliso Angelika (o.s. Fabritius) kuoli 1851, ja samaan aikaan pohjalainen herännäisyysliike alkoi osoittaa hajoamisen merkkejä. Kihlman lähti osin terveydellisistä syistä Saksaan Tübingeniin, missä hän tutustui Johann Tobias Beckin teologisiin kirjoituksiin. Palattuaan Suomeen syksyllä 1852 Kihlman jätti papin viran ja toimi saksan kielen opettajana ensin Pietarsaaressa 1855–1863 ja sitten Vaasassa 1863–1866. Hän meni toisen kerran naimisiin 1858 turkulaisen hovioikeudenneuvoksen Karl Henrik Forssellin tyttären Hildan kanssa.
Kihlman alkoi sijoittaa 1850-luvulta alkaen ensimmäiseltä vaimoltaan perimiensä itäsuomalaisten Utran ja Puhoksen sahojen myynnistä saatuja rahoja erilaisiin liikeyrityksiin. Kihlman sijoitti rahaa Vaasan Puuvillatehtaan, Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiön (myöhemmin Oy Tampella Ab) ja Suomen Yhdyspankin osakkeisiin. Kihlman oli myös mukana näiden yritysten johtoelimissä; hän oli jäsenenä puuvillatehtaan ja pellavatehtaan johtokunnissa sekä Suomen Yhdyspankin pankkivaliokunnassa.
Erityisesti Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö aiheutti Kihlmanille paljon huolta. Hän oli 1864 mennyt yhdeksi täytetakaajaksi yhtiön perustajan, Gustaf August Wasastjernan, Yhdyspankilta ottamalle 150 000 markan suuruiselle lainalle. Lainan vakuutena oli sata kappaletta pellavatehtaan osakkeita, ja jos niiden kurssi olisi lähtenyt jyrkkään laskuun, täytetakaajat olisivat voineet joutua vastaamaan Wasastjernan veloista omilla varoillaan tämän joutuessa vararikkoon. Wasastjerna jätti konkurssihakemuksen lopulta 1869, mutta 1870-luvun alkuvuosina pellavatehtaan taloudellinen tilanne ja osakkeen kurssi alkoivat selvästi kohentua, joten täytetakaajien tappiot jäivät lopulta pieniksi.
Viimeksi Kihlman oli mukana perustamassa Kansallis-Osake-Pankkia vuonna 1889 ja toimi sen hallintoneuvoston puheenjohtajana 1893–1902.
Kihlman siirtyi 1866 Helsinkiin, jossa hän toimi Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon uskonnon yliopettajana vuosina 1866–1897 ja rehtorina vuosina 1871–1895. Hän oli edustaja pappissäädyssä valtiopäivillä 1872, 1877, 1882, 1885, 1888, 1891, 1894 ja 1897. Puoluekannaltaan Kihlman oli lähinnä maltillinen fennomaani. Kihlman rakennutti Helsinkiin Korkeavuorenkadulle kivitalon, jossa hän asui viimeiset vuotensa. Kihlman sai professorin arvonimen 1897.
Kihlmanin vanhin poika A. Oswald Kihlman (sukunimi myöhemmin Kairamo) oli kasvitieteilijä, suomalaisen puolueen poliitikko ja teollisuusmies. Nuorempi poika Lorenzo Kihlman oli korkeimman oikeuden tuomari ja diplomaatti.
Kihlmanin kesähuvila, Villa Rulludd, on museona Espoossa.[2]
Teoksia muokkaa
- Yöhallat Suomessa 1892. Suom. Aino Malmberg. Tekijä, 1892.
- Havainnoita Suomen Euphrasia-lajeista. OWB, 1896.
- Maantieteen opetus meillä ja muualla. Kustantaja tuntematon, 1900.
Lähteet muokkaa
Lisää luettavaa aiheesta Kuka kukin oli on Wikiaineistossa- Pekka Hirvonen: Papin pojasta suurteollisuusmieheksi: Alfred Kihlman ja nousevan keskiluokan sosiaaliset verkostot 1800-luvun Suomessa. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto (pdf)
Viitteet muokkaa
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 4
- ↑ Huvilaelämää Espoossa Kulttuuriespoo. Viitattu 28.10.2018.