Wikipedia

Alexander Ruuttu

yhdysvaltalainen jääkiekkoilija

Alexander Eric Christian Ruuttu[2] (s. 9. joulukuuta 1992 Chicago, Illinois, Yhdysvallat) on suomalais-yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla DEL2-liigan Krefeld Pinguinessa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Ruuttu osaa pelata myös laidassa. Hän laukoo oikealta.[3]

Alexander Ruuttu
Alexander Ruuttu Tampereen Ilveksessä elokuussa 2013.
Alexander Ruuttu Tampereen Ilveksessä elokuussa 2013.
Henkilötiedot
Syntynyt9. joulukuuta 1992 (ikä 31)
Chicago, IL, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Suomi
 Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Lempinimi Alex, Aku[1]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila oikea
Pituus 187 cm
Paino 89 kg
Seura
Seura Krefeld Pinguine
Sarja DEL2
Pelinumero 82
Pelaajaura
Pääsarjaura 2011–
Aik. seurat Jokerit (SML)
Kiekko-Vantaa (Mestis)
Ilves (SML)
TPS (SML)
Tingsryds AIF (Allsv.)
KalPa (SML)
Ässät (SML)
NHL-varaus 51. varaus, 2011
Phoenix Coyotes
KHL-varaus 68. varaus, 2011
Dinamo Riika

Ura muokkaa

Seuraura muokkaa

Ruuttu syntyi vuonna 1992 Chicagossa, jolloin hänen isänsä edusti NHL-seura Chicago Blackhawksia. Hän kuitenkin aloitti jääkiekkoilun Helsingin IFK:ssa, josta Ruuttu siirtyi sittemmin Jokereihin. Hän voitti joukkueessa C-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 2009.[3]

Kaudella 2010–2011 Ruuttu oli Jokereiden A-nuorten paras maalintekijä ja Eetu Kosken jälkeen toiseksi paras pistemies tehoilla 18+13=31.[4] Hän teki debyyttinsä miesten peleissä syksyllä 2010, jolloin Ruuttu pelasi kaksi Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa tehopistein 1+1=2. Hän pelasi kauden aikana myös ensimmäisen ja kauden ainoaksi jääneen SM-liigaottelunsa 3. maaliskuuta 2011 Oulun Kärppiä vastaan. Ruuttu merkittiin Jokereiden nelosketjun laitaan Jani-Petteri Heleniuksen ja Tuomas Pihlmanin viereen.[5] Hän sai ottelussa jääaikaa 6.27 minuuttia.[6]

Toukokuussa 2011 Ruuttu teki kaksivuotisen liigasopimuksen Jokereiden kanssa.[7] Huhtikuussa 2011 NHL:n kykyjenetsijäpalvelu listasi hänet 16. parhaaksi Euroopassa pelaavaksi kenttäpelaajaksi NHL:n varaustilaisuuteen 2011.[8] Lopulta Phoenix Coyotes varasi Ruutun toisella kierroksella 51. pelaajana. Tilanteesta erikoisen teki se, että hänen isänsä Christian toimi seuran kykyjenetsijänä. Ruutun varasi myös Dinamo Riika kolmannella kierroksella 68. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2011.[3]

Kaudeksi 2011–2012 Ruuttu nostettiin Jokereiden SM-liigarinkiin kaksivuotisella sopimuksella.[9] Hän teki SM-liigauransa avausmaalin 15. lokakuuta 2011 kotona Pelicansia vastaan.[10] Ruuttu pelasi kauden aikana Jokereissa yhteensä 13 SM-liigaottelua tehden yhden maalin, mutta suurimman osan kaudestaan hän pelasi Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa,[11] jossa Ruuttu pelasi kauden loppuun.[12] Ruuttu pelasi ison osan kaudestaan myös Jokereiden A-nuorissa, jossa hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[3]

Ruuttu pelasi syyskautensa 2012–2013 suurimmaksi osaksi lainalla Kiekko-Vantaassa ja hän mahtui Jokereiden kokoonpanoon vain neljässä SM-liigaottelussa, kunnes Ruuttu siirtyi tammikuussa 2013 kevääseen 2015 asti ulottuvalla sopimuksella Tampereen Ilvekseen.[13] Ruuttu pelasi joukkueessa loppukaudella 18 runkosarja- ja neljä liigakarsintaottelua tehden kuusi syöttöpistettä. Kaudella 2013–2014 hän pelasi joulukuussa 2013 tulleen alaraajavamman takia vain 33 runkosarjaottelua jouduttuaan pariksi kuukaudeksi sivuun.[14] Ruuttu teki niissä tehot 5+9=14 ja onnistui pitämään jäähysarakkeensa kokonaan nollilla.[3]

Kaudella 2014–2015 Ruuttu osoittautui Ilveksessä pettymykseksi, kun hän teki 16 ottelussa vain yhden syöttöpisteen. Ruuttu pelasi myös kahdeksan ottelua lainalla Mestis-joukkue Lempäälän Kisassa,[3] kunnes Ilves purki hänen sopimuksensa yhteisymmärryksessä tammikuussa 2015.[15] Jo samana päivänä Ruutun kerrottiin siirtyneen loppukaudeksi Turun Palloseuran riveihin.[16] Kaudeksi 2015–2016 hän siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskanin nousijajoukkue Tingsryds AIF:ään.[17] Ruuttu oli joukkueen paras maalintekijä 15 osumallaan.[18]

Ruuttu palasi kaudeksi 2016–2017 SM-liigaan ja siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Kalevan Pallon riveihin.[19] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Kaudella 2017–2018 Ruuttu teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 17+12=29, joilla hän oli KalPan paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies.[20] Marraskuussa 2017 Ruuttu teki joukkueen kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[21] Kausi 2018–2019 Ruutulla alkoi loukkaantumisen vuoksi vasta lokakuun 2018 lopulla.[22] Hän edusti KalPaa kauden aikana myös Spengler Cupissa, joka päättyi joukkueen voittoon.[3] Joulukuussa 2018 Ruutun sopimusta KalPan kanssa jatkettiin kahdella vuodella kevääseen 2021 saakka.[23]

Kausi 2019–2020 Ruutulla osoittautui todelliseksi pettymykseksi, sillä hän teki 42 ottelussa vain tehot 6+4=10,[24] minkä lisäksi Ruuttun teholukema –16 oli KalPan heikoin.[25] Kaudella 2020–2021 hän oli 14 osumallaan joukkueen toiseksi paras maalintekijä Kai Kantolan jälkeen.[26]

Ruuttu siirtyi kaudeksi 2021–2022 1+1-vuotisella sopimuksella Porin Ässiin. Hänen sopimuksensa sisältää option ulkomaille siirtymisestä ensimmäisen kauden jälkeen. Ässät on Ruutun isän Christianin kasvattajaseura.[27][28] Valmennusryhmä valitsi Alexander Ruutun joukkueen varakapteeniksi.[29] Heinäkuussa 2022 Ässät tiedotti, että hän ei käytä sopimuksessaan ollutta optiota ulkomaille siirtymisestä ja teki Ruutun kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[30]

Kaudella 2022–2023 Ruuttu ehti pelata kaksi ottelua, kunnes hän joutui yli kahdeksi kuukaudeksi sivuun infektion aiheuttaman sairauden vuoksi.[31] Ruuttu palasi kaukaloihin joulukuussa 2022.[32] Jatkoaika.com-verkkolehden toimittaja Roni Sepposen mukaan hänen oli loppukaudella kuitenkin vaikea saada pelistä kiinni ja hänen pelinsä oli vaisua. Ruuttu teki runkosarjassa 33 ottelussa vain kahdeksan tehopistettä ja pelasi pudotuspeleissä vain neljä ottelua tehden kaksi syöttöpistettä.[33]

Elokuussa 2023 Ruuttu siirtyi kauden 2023–2024 kattavalla sopimuksella Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle DEL2-liigan Krefeld Pinguineen.[34]

Maajoukkueura muokkaa

Ruuttu pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2012, jolloin hän oli kolmella osumallaan Suomen kolmanneksi paras maalintekijä Miikka Salomäen kanssa.[35] Ruuttu palkittiin Kanadaa vastaan pelatun avausottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaana pelaajana.[36] Yhteensä hän on pelannut 25 nuorten maaottelua.[3]

Muuta muokkaa

Alexander Ruuttu on neljännen polven urheilija. Hänen isänsä Christian Ruuttu pelasi omalla urallaan hyökkääjänä pudotuspelit mukaan lukien yhteensä 663 NHL-ottelua. Christian on aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 134. Hän toimi uransa jälkeen viisi kautta SM-liigajoukkue Espoo Bluesin toimitusjohtajana, mutta nykyään Ruuttu toimii NHL-seura Los Angeles Kingsin kykyjenetsijänä.[3]

Alexanderin isoisä Kalevi Ruuttu pelasi jääpalloa Helsingin IFK:ssa, Porin Palloseurassa ja Porin Narukerässä. Jääpallouransa jälkeen Kalevi Ruuttu loi menestyksekkään uran jääpalloerotuomarina, viheltäen monissa MM-kilpailuissa. Aisaparina tuomaroimassa oli monesti Kalevin veli Teuvo Ruuttu, joka myös loi pitkän jääpalloerotuomariuran. Kalevi, Teuvo ja kolmas veljes Olavi Ruuttu, pelasivat myös nuorempana maahockeytä Suomen maajoukkueessa.[37]

Alexanderin isoisoisä Lauri Ruuttu pelasi myös jääpalloa, seuroinaan Viipurin Sudet ja Helsingin Jalkapalloklubi.[38]

Tilastot muokkaa

    Runkosarja   Pudotuspelit   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM Turnaus O M S Pist. RM
2010–2011 Jokerit A-SM 41 18 13 31 14 6 1 1 2 6
Jokerit SM-liiga 1 0 0 0 0 – – – – –
Suomi U20 Mestis 2 1 1 2 0 – – – – –
2011–2012 Jokerit A-SM 13 6 10 16 20 8 1 1 2 6 JMM 7 3 0 3 0
Jokerit SM-liiga 13 1 0 1 4 – – – – –
Kiekko-Vantaa Mestis 20 2 7 9 4 4 0 0 0 2
2012–2013 Jokerit SM-liiga 4 0 0 0 0 – – – – –
Kiekko-Vantaa Mestis 35 9 17 26 43 – – – – –
Ilves SM-liiga 18 0 6 6 52 – – – – –
2013–2014 Ilves SM-liiga 33 5 9 14 0 – – – – –
2014–2015 Ilves SM-liiga 16 0 1 1 6 – – – – –
LeKi Mestis 8 0 2 2 2 – – – – –
TPS SM-liiga 25 2 2 4 2 – – – – –
2015–2016 Tingsryds AIF Allsvenskan 48 15 9 24 37 7 0 1 1 2
2016–2017 KalPa SM-liiga 60 8 7 15 8 8 1 3 4 4
2017–2018 KalPa SM-liiga 54 17 12 29 4 6 2 0 2 2
2018–2019 KalPa SM-liiga 31 12 2 14 4 – – – – –
2019–2020 KalPa SM-liiga 42 6 4 10 20 – – – – –
2020–2021 KalPa SM-liiga 49 14 10 24 24 4 1 1 2 0
2021–2022 Ässät (A) SM-liiga 47 10 13 23 10 – – – – –
2022–2023 Ässät (A) SM-liiga 33 6 2 8 2 4 0 2 2 2
12 kautta yhteensä SM-liiga 426 81 68 149 136 26 4 6 10 8
4 kautta yhteensä Mestis 65 12 27 39 49 4 0 0 0 2
1 kausi yhteensä Allsvenskan 48 15 9 24 37 7 0 1 1 2

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Lehtomäki, Samuli: Christian Ruuttu poikansa urasta: Mitään ei odotettu MTVuutiset.fi. 4.7.2011. Telia Company AB. Viitattu 1.5.2012.
  2. ↑ Urheilukoulun varusmiesvalinnat on tehty puolustusvoimat.fi. 30.4.2014. Puolustusvoimat. Arkistoitu 21.11.2015. Viitattu 21.11.2015.
  3. ↑ a b c d e f g h i Alexander Ruuttu Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ Elite Prospects - Jokerit U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 20.3.2019. (englanniksi)
  5. ↑ Pohjonen, Tero: Oho! Jokereilla harvinaisen mielenkiintoinen ensikertalainen is.fi. 3.3.2011. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 14.5.2023.
  6. ↑ Tilastot – Liiga liiga.fi. 3.3.2011. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 19.5.2011.
  7. ↑ Jokerit vahvisti rivejään Hahlilla ja Filppulalla Jatkoaika.com. 19.5.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 19.5.2011.
  8. ↑ 2011 Draft Prospects – European Skaters NHL.com. National Hockey League. Viitattu 19.5.2011. (englanniksi)
  9. ↑ Jokerit vahvisti rivejään Hahlilla ja Filppulalla Jatkoaika.com. 19.5.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2012.
  10. ↑ Tammilehto, Teemu: Ensimmäisten pisteiden ilta – koko jokeripakka tehoilla alkukaudesta Jatkoaika.com. 15.10.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.11.2011.
  11. ↑ Norjan, Granlundin ja Ruutun vuoro vierailla Vantaalla Jatkoaika.com. 28.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.11.2011.
  12. ↑ HIFK ei jättänyt Vantaalle ketään Jatkoaika.com. 1.2.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.2.2012.
  13. ↑ Alexander Ruuttu vahvistamaan Ilvestä Jatkoaika.com. 17.1.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.1.2013.
  14. ↑ Alexander Ruuttu kaksi kuukautta sivussa ilveshistoria.com. 4.12.2013. Ilves-Hockey Oy. Viitattu 24.3.2014.
  15. ↑ Alexander Ruuttu ja Ilves purkivat sopimuksensa Jatkoaika.com. 2.1.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.3.2015.
  16. ↑ Ruuttu muuttaa Turkuun Jatkoaika.com. 2.1.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.3.2015.
  17. ↑ Allsvenskan kutsuu Alexander Ruuttua Jatkoaika.com. 22.6.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 22.6.2015.
  18. ↑ Elite Prospects - Tingsryds AIF eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 20.3.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Alexander Ruuttu KalPaan – kokoa, röyhkeyttä ja suoraviivaisuutta kalpa.fi. 18.4.2016. KalPa Hockey Oy. Viitattu 18.4.2016.
  20. ↑ Elite Prospects - KalPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 20.3.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Seppä, Lassi: KalPa solmi jatkosopimuksia runkopelaajien kanssa Jatkoaika.com. 21.11.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.11.2017.
  22. ↑ Salmela, Kari: Tappioputkessa painivan KalPan sentteripula hellittää viimein: Rissanen ja Vainiola palaavat kokoonpanoon yle.fi. 18.12.2018. Yleisradio Oy. Viitattu 18.12.2018.
  23. ↑ Alexander Ruutulle kahden vuoden jatkosopimus kalpa.fi. 18.12.2018. KalPa Hockey Oy. Viitattu 18.12.2018.
  24. ↑ Koljonen, Juha: Pelaaja-arviot 2019–20: KalPan kaudessa alisuorittamista, yllättäviä onnistujia ja nuoriso-osaston esiinmarssia Jatkoaika.com. 6.4.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.4.2020.
  25. ↑ Elite Prospects - KalPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Elite Prospects - KalPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 9.6.2021. (englanniksi)
  27. ↑ Alexander Ruuttu vahvistaa Ässien hyökkäystä assat.com. 14.5.2021. HC Ässät Pori Oy. Viitattu 14.5.2021.
  28. ↑ Lahtinen, Matias: Alexander Ruuttu ja Teemu Lepaus Ässien hyökkäykseen Jatkoaika.com. 14.5.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.6.2021.
  29. ↑ Seppä, Lassi: Jarno Kärjestä Ässien kapteeni − viime kauden kipparille A-kirjain rintaan Jatkoaika.com. 13.8.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 13.8.2021.
  30. ↑ Nurminen, Veikko: Alexander Ruuttu ei käytä ulkomaanoptiotaan − ura jatkuu patapaidassa Jatkoaika.com. 5.7.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 5.7.2022.
  31. ↑ Pitkällinen infektio vei Alexander Ruuttun sairastuvalle: ”Asiasta on hiljalleen päästy jyvälle” radiopori.fi. 7.11.2022. Bauer Media Oy. Viitattu 14.5.2023.
  32. ↑ Kallioniemi, Esko: Lukon viime hetken tasoitus kääntyi Ässien lähes historialliseksi jatkoaikavoitoksi – Alexander Ruuttu noudatti tarkkaa suunnitelmaa paluuottelussaan ja pääsi itse osaksi sellaista pelin jälkeen satakunnankansa.fi. 3.12.2022. Pori: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 14.5.2023.
  33. ↑ Sepponen, Roni: Ässien pelaaja-arviot 2022−23: Toivoa herättänyt kausi sisälsi myös pettymyksiä Jatkoaika.com. 23.12.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 13.5.2023.
  34. ↑ Nikulin, Antti: Alexander Ruuttu siirtyy Saksan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Jatkoaika.com. 5.8.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 5.8.2023.
  35. ↑ Elite Prospects - Finland U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 20.3.2019. (englanniksi)
  36. ↑ Best Players Per Game (pdf) stats.iihf.com. 5.1.2012. IIHF. Viitattu 3.10.2018. (englanniksi)
  37. ↑ Anttinen: Sata vuotta helsinkiläistä jääpalloa. Cosmoprint, 2011.
  38. ↑ Anttinen: Karjalan narukerä kierii - viipurilaisen jääpallon historia. Cosmoprint, 2010.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alexander_Ruuttu&oldid=22233645”