Alexander Egger
Alexander Egger (s. 22. joulukuuta 1979 Bolzano, Italia) on italialainen entinen jääkiekkopuolustaja. Hän osasi pelata myös keskushyökkääjänä. Egger pelasi koko uransa ajan kotimaassaan, suurimman osan urastaan kasvattajaseurassaan HC Bolzanossa, jonka kapteenina hän toimi kotimaansa Serie A:ssa ja monikansallisessa Erste Bank Eishockey Ligassa vuosina 2010–2016 ja kaudella 2017–2018. Egger on Bolzanon seurahistorian kaikkien aikojen toiseksi eniten runkosarjaotteluita (720) pelannut pelaaja Martin Pavlun jälkeen.[1] Lisäksi hän pelasi Serie A:ta SV Ritten/Renonissa vuosina 2005–2008, joista kaudella 2006–2007 Egger toimi joukkueen kapteenina. Hän voitti urallaan kaikkiaan neljä Italian-mestaruutta ja kaksi EBEL:n mestaruutta. Egger pelasi myös kymmenet MM-kilpailut, joista viidet eteni pääsarjatasolla. Hän toimi Italian kapteenina vuosien 2013 ja 2014 turnauksissa.[2]
| Alexander Egger | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. joulukuuta 1979 Bolzano, Italia |
| Kansalaisuus |
 Italia |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 186 cm |
| Paino | 88 kg |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1997–2018 |
| Seurat |
HC Bolzano (Italia/EBEL) SV Ritten/Renon (Italia) |
Ura muokkaa
Seuraura muokkaa
Egger on HC Bolzanon oma kasvatti. Hän debytoi seuran miesten joukkueessa Serie A:ssa kaudella 1997–1998, jolloin Egger pelasi siellä kuusi runkosarjaottelua tehopistein 3+1=4. Hän voitti kauden päätteeksi Italian-mestaruuden. Kaudella 1998–1999 Egger edusti Bolzanoa myös EHL:ssä. Ensimmäisellä kokonaisella pääsarjakaudellaan 1998–1999 hän teki 48 runkosarjaottelussa tehot 2+137=58. Kauden 1999–2000 päätteeksi Egger voitti Italian-mestaruuden. Kaudella 2001–2002 hän oli Bolzanon kolmanneksi paras maalintekijä 14 osumallaan. Kaudella 2003–2004 Egger voitti Italian cupin ja kaudella 2004–2005 Italian Supercupin.[2]
Kaudeksi 2005–2006 Egger siirtyi SV Ritten/Renonin riveihin. Hän nousi joukkueen varakapteeniksi. Kaudella 2006–2007 hän toimi Rittenin kapteenina ja kaudella 2007–2008 taas varakapteenina. Egger eteni Rittenin kanssa aina Serie A:n finaaleihin saakka, mutta Italian-mestaruuden vei kuitenkin HC Bolzano otteluvoitoin 3–1. Hän palasi itse kasvattajaseuraansa Bolzanoon kaudeksi 2008–2009. Egger oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 15+19=34, joilla hän voitti Serie A:n puolustajien maalipörssin ja jakoi puolustajien pistepörssin viidennen sijan A&O Asiagon Trevor Johnsonin kanssa. Egger voitti kauden aikana sekä Italian-mestaruuden, Italian cupin että Italian supercupin. Hän edusti Bolzanoa kauden aikana myös Continental Cupissa.[2]
Kaudella 2010–2011 Egger nousi Bolzanon kapteeniksi. Hän voitti Serie A:n puolustajien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 7+29=36. Egger edusti Bolzanoa kauden aikana myös Continental Cupissa. Kauden 2011–2012 päätteeksi hän voitti Italian-mestaruuden. Kaudella 2012–2013 Egger teki miesten pääsarjatason yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 2+40=42, joilla hän sijoittui koko Serie A:n syöttöpörssissä toiseksi edellään vain A&O Asiagon Sean Bentivoglio. Puolustajien pistepörssissä Eggerin edellä oli vain HC Valpellicen Trevor Johnson. Hän voitti kauden aikana Italian Supercupin. Egger pelasi kauden aikana myös Continental Cupissa.[2]
Bolzano siirtyi kaudeksi 2013–2014 pelaamaan monikansalliseen, itävaltalaisvetoiseen Erste Bank Eishockey Ligaan. Hän voitti kauden päätteeksi liigan mestaruuden. Kaudella 2014–2015 Egger oli Bolzanon tehokkain puolustaja tehoilla 6+22=28, joilla hän jakoi EBEL:n puolustajien pistepörssin kymmenennen sijan kolmen muun pelaajan kanssa. Kauden 2015–2016 jälkeen Egger ei jatkanut enää joukkueensa kapteenistossa toimittuaan kuusi kautta Bolzanon kapteenina, mutta kaudeksi 2017–2018 hän palasi kuitenkin joukkueen kapteeniksi. Egger oli Bolzanon eniten maaleja tehnyt puolustaja viidellä osumallaan. Hän voitti myös pudotuspelien puolustajien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 1+10=11. Egger johdatti Bolzanon kauden päätteeksi EBEL:n mestaruuteen. Hän lopetti pelaajauransa kevääseen 2018.[2]
Maajoukkueura muokkaa
Egger edusti Italiaa MM-kilpailuissa vuosina 2003, 2006, 2010, 2012, 2014 ja 2017. Vuoden 2014 turnauksessa hän toimi joukkueensa kapteenina ja vuoden 2012 varakapteenina.[2] Vuoden 2012 turnauksessa Egger valittiin Norjaa vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi Italian ottelun parhaaksi pelaajaksi,[3] kuten myös vuoden 2014 turnauksessa Tšekkiä vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi[4] ja vuoden 2017 turnauksessa Saksaa vastaan pelatun alkulohkon ottelun päätteeksi.[5]
Egger pelasi myös alle 18-vuotiaiden B-sarjan EM-kilpailuissa vuonna 1997. Hän edusti Italiaan myös talviuniversiadeissa vuosina 2005 ja 2007.[2]
Tilastot muokkaa
| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 1996–1997 | U18-EM B | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||||||||
| 1997–1998 | HC Bolzano | Italia | 6 | 3 | 1 | 4 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1998–1999 | HC Bolzano | Italia | 6 | 2 | 0 | 2 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 1999–2000 | HC Bolzano | Italia | 48 | 21 | 37 | 58 | 36 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2000–2001 | HC Bolzano | Italia | 38 | 9 | 13 | 22 | 24 | 8 | 2 | 2 | 4 | 4 | |||||||||
| 2001–2002 | HC Bolzano | Italia | 39 | 14 | 16 | 30 | 59 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2002–2003 | HC Bolzano | Italia | 40 | 7 | 14 | 21 | 22 | 5 | 0 | 1 | 1 | 6 | MMd1 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
| 2003–2004 | HC Bolzano | Italia | 42 | 6 | 22 | 28 | 46 | 4 | 0 | 1 | 1 | 6 | |||||||||
| 2004–2005 | HC Bolzano | Italia | 34 | 8 | 10 | 18 | 24 | 10 | 2 | 4 | 6 | 4 | |||||||||
| 2005–2006 | SV Ritten/Renon | Italia | 48 | 6 | 15 | 21 | 60 | 8 | 0 | 2 | 2 | 6 | MM | 6 | 0 | 0 | 0 | 2 | |||
| 2006–2007 | SV Ritten/Renon | Italia | 38 | 4 | 25 | 29 | 46 | 8 | 0 | 4 | 4 | 16 | |||||||||
| 2007–2008 | SV Ritten/Renon | Italia | 38 | 7 | 19 | 26 | 64 | 13 | 1 | 6 | 7 | 14 | |||||||||
| 2008–2009 | HC Bolzano | Italia | 40 | 15 | 19 | 34 | 74 | 8 | 0 | 5 | 5 | 14 | |||||||||
| 2009–2010 | HC Bolzano | Italia | 37 | 2 | 25 | 27 | 44 | 13 | 4 | 6 | 10 | 4 | MM | 5 | 1 | 2 | 3 | 0 | |||
| 2010–2011 | HC Bolzano | Italia | 40 | 7 | 29 | 36 | 38 | 11 | 2 | 5 | 7 | 12 | MMd1 | 4 | 1 | 5 | 6 | 2 | |||
| 2011–2012 | HC Bolzano | Italia | 42 | 4 | 18 | 22 | 46 | 12 | 2 | 9 | 11 | 8 | MM | 7 | 1 | 0 | 1 | 4 | |||
| 2012–2013 | HC Bolzano | Italia | 43 | 2 | 40 | 42 | 52 | 5 | 1 | 7 | 8 | 6 | OQ | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||
| MM | 5 | 0 | 1 | 1 | 4 | ||||||||||||||||
| 2013–2014 | HC Bolzano | EBEL | 53 | 2 | 20 | 22 | 26 | 12 | 1 | 8 | 9 | 12 | MM | 7 | 1 | 0 | 1 | 2 | |||
| 2014–2015 | HC Bolzano | EBEL | 53 | 3 | 25 | 28 | 40 | 7 | 0 | 3 | 3 | 8 | MMd1 A | 5 | 1 | 1 | 2 | 2 | |||
| 2015–2016 | HC Bolzano | EBEL | 52 | 1 | 25 | 26 | 34 | 6 | 0 | 4 | 4 | 8 | OQ | 3 | 1 | 2 | 3 | 2 | |||
| MMd1 A | 5 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | HC Bolzano | EBEL | 53 | 5 | 20 | 25 | 30 | 9 | 1 | 2 | 3 | 8 | MM | 7 | 0 | 0 | 0 | 2 | |||
| 2017–2018 | HC Bolzano | EBEL | 54 | 5 | 11 | 16 | 14 | 18 | 1 | 11 | 12 | 4 | |||||||||
| 16 kautta | yhteensä | Italia | 579 | 117 | 303 | 420 | 635 | 105 | 14 | 52 | 66 | 100 | |||||||||
| 5 kautta | yhteensä | EBEL | 265 | 15 | 101 | 116 | 144 | 52 | 3 | 28 | 31 | 40 | |||||||||
Lähteet muokkaa
- Alexander Egger The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Alexander Egger Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Alexander Egger Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Elite Prospects - All Time Regular Season Player Stats for HC Bolzano eliteprospects.com. Everysport Media Group. Viitattu 12.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Alexander Egger Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) 20.5.2012. IIHF. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) 25.5.2014. IIHF. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) 21.5.2017. IIHF. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 27.6.2017. (englanniksi)