Alex Federley
Aleksander (Alex) Thiodolf Federley (12. heinäkuuta 1864 Turku – 17. marraskuuta 1932) oli suomalainen pilapiirtäjä ja taidemaalari, jota on sanottu suomalaisen pilakuvataiteen ensimmäiseksi mestariksi.[1] Hän signeerasi piirroksensa nimikirjaimilla AFley. Federley piirsi poliittisia pilapiirroksia, julisteita ja kirjankuvituksia sekä maalasi akvarelleja ja postikortteja.
Elämänvaiheita muokkaa
Federleyn vanhemmat olivat sotatuomari Axel Thiodolf Federley ja Ida Josefina o.s. Thomé. Federleyn puoliso oli vuodesta 1898 taidemaalari Sanny Hagelstam-Federley.[1]
Federley opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuosina 1882–1885, Helsingissä vuosina 1885–1888 ja Académie Julianissa Pariisissa vuosina 1890–1893. Hän osallistui useasti Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1800–1900-lukujen vaihteessa. Federley debytoi taiteilijana vuonna 1885.[2]
Federley teki ahkerasti poliittisia pilakuvia, ensin 1880-luvulta alkaen ruotsinkieliseen Spets -pilalehteen ja sitten nuorsuomalaisten suomenkieliseen Velikultaan, mutta erityisesti vuonna 1898 perustettuun, ruotsalaista puoluetta tukeneeseen Fyreniin, jonka johtava piirtäjä hän oli 1920-luvulle asti. Hän tuki lehden aatteellista linjaa ja toteutti huolellisesti toimituksen ideoita.[1] Federley oli Suomen ensimmäisiä pilapiirtäjiä, joka otti tavakseen signeerata piirroksensa.[3] Hänen tärkein esikuvansa oli saksalaisen Fliegende Blätter -pilalehden piirtäjä Adolf Oberländer.[1]
Federley toimi Helsingin poikien valmistavassa ammattikoulun piirustuksenopettajana vuosina 1900–1932, varajohtajana 1905–1909 ja johtajana 1909–1932.[2][4] Hän oli Suomessa piirtäjänä ja kuvittajana alansa uranuurtaja Albert Gebhardin ohella. Hän kuvitti muun muassa osan Zachris Topeliuksen Välskärin kertomuksista.[2] Federley oli ensisijaisesti piirtäjä, mutta teki myös akvarellimaalauksia[1] ja maalasi useita Suomi-aiheisia postikortteja.[5] Hän oli vuosina 1894–1916 Suomen taiteilijaseuran intendentti ja vuodesta 1924 sen kunniajäsen.[1]
Federley suunnitteli vuonna 1907 Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) eduskuntavaalijulisteeseen klassikoksi muodostuneen kuvan rannalla seisovasta leijonalippua pitelevästä miehestä. RKP käytti kuvaa vaalijulisteissaan kuudella eri vuosikymmenellä, viimeisen kerran vuonna 1966.[6]
Federley kuului 1920-luvulla Haagan kauppalan ensimmäiseen kauppalanvaltuustoon RKP:n edustajana, ja hänen kiinnostuksensa painopiste siirtyi taiteesta Haagan historian keräämiseen.[7]
Teokset muokkaa
Kirjalliset teokset muokkaa
- Federley, Aleksander (1929) Bilder och visor : små spånor och flisor – i färger och ord – från mitt arbetsbord, Bildkonst, [1929]; suomeksi julkaistu nimellä Lauluja ja kuvia, lapsille huvia, suomentanut mukaillen A. L., Kuvataide, [1929]
- Federley, Aleksander (1922) Sagor om djur och fåglar, mest om fåglar, Söderströms, 1922
- Hertzberg, Rafaël (1893) För smått folk
- Ramsay, August (1890, faksimil 1999) På sommarfärd i kanot. Vasa kanoklubb (faksimilupplagan)
- Londen, Magnus och Enegren, Joakim (2007) Come to Finland, Affischer & resor, 1851–1965. Ant Simons
Lähteet muokkaa
- Alex Federley taiteilijamatrikkelissa
- Marja Ylönen: Pilahistoria: Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle. SKS, Helsinki 2001. ISBN 951-746-299-9
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Aimo Reitala: Federley, Alex Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c Alex Federley taiteilijamatrikkelissa
- ↑ Ylönen 2001, s. 32–35.
- ↑ Federley, Alex hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Alexander Federleyn Suomen kuvia
- ↑ Svenska folkpartiet hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi) Viitattu 6.11.2011.
- ↑ Ylönen 2001, s. 33.
Aiheesta muualla muokkaa
- Federleyn maalaamia postikortteja
- Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme. Tammi, 1979, sivu 26