Alessandro Volta
Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 Como – 5. maaliskuuta 1827 Como) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta.[1] Volta tutki sähköstatiikkaa, pneumatiikkaa ja meteorologiaa. Vuonna 1799 hän kehitti sinkki- ja kuparilevyistä muodostuvan ensimmäisen pariston, Voltan patsaan, jonka hän esitteli vuonna 1800. Volta löysi metaanin ja pystyi ensimmäisenä eristämään sitä. SI-järjestelmän jännitteen yksikkö voltti on nimetty Voltan muistoksi.
| Alessandro Volta | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. helmikuuta 1745 Como, Lombardia, Italia |
| Kuollut | 5. maaliskuuta 1827 (82 vuotta) Como, Lombardia, Italia |
| Kansalaisuus | Italialainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Ensimmäinen sähkökemiallinen paristo |
| Palkinnot | Copley-mitali (1794) |
Elämä muokkaa
Lapsuus muokkaa
Volta syntyi Italiassa sijaitsevassa Comon kaupungissa. Voltan isä oli toiminut 11 vuotta jesuiittapappina, mutta luopui pappeudesta, avioitui ja sai vaimonsa kanssa yhdeksän lasta. Perheen pojista nuorin oli Alessandro. Voltan isä, Filippo Volta, luuli poikansa olevan kehitysvammainen, koska hän oppi puhumaan vasta 4-vuotiaana. Vanhemmat eivät kyenneet tarjoamaan pojalleen koulutusta, vaikka kuuluivat alempaan aatelistoon. Koulutuksen järjestämisessä auttoivat muut sukulaiset.[2] Volta oli 7-vuotiaana kehitykseltään samalla tasolla kuin muut ikäiset, samaan aikaan hänen isänsä kuoli. Filippo Voltan kuoleman jälkeen Voltasta piti huolta hänen setänsä. Pian koulussa käynnin aloittamisen jälkeen Volta oli jo ikäisiään kehityksessä edellä. Volta opiskeli 13-vuotiaaksi asti jesuiittakoulussa. Jo 14-vuotiaana Volta päätti, että hänestä tulee fyysikko. Päätös syntyi kun hän oli lukenut Joseph Priestleyn kirjan The History and Present State of Electricity. Lopettaessaan koulunkäynnin 16-vuotiaana, hän hallitsi englannin, ranskan, latinan ja italian kielet sekä pystyi lukemaan hollantia ja espanjaa.[3] Täytettyään 16 vuotta hän sai siirron Comossa sijaitsevaan Benzin seminaariin. Voltan opettaja Isä Gerolamo Bonesi yritti useaan otteeseen käännyttää Voltaa papiksi, mutta tämä pysyi tiukasti suunnitelmassa, johon kuului tieteellinen ura. Setä painosti turhaan Voltaa aloittamaan lakiopinnot.
Aikuisikä muokkaa
Perusopetuksen jälkeen Volta kiinnostui sähköstä ja aloitti sähköisten ilmiöiden tutkimisen. Volta opiskeli sähköä Musschenbroekin, Nollet'n ja Beccarian kirjojen avulla. Nämä kolme olivat tuon ajan sähköä tutkineiden fyysikoiden kärkinimiä. Syvästi sähköstä kiinnostunut Volta rakensi vuonna 1775 niin sanotun elektroforin. Samoihin aikoihin Voltasta tuli Comon High Schoolin fysiikan professori. Seuraavina vuosina hän tutki paljon kaasuja ja onnistui eristämään yksinkertaisinta orgaanista yhdistettä, metaania. Voltan tieteellisen edistymisen seurauksena hän sai vuonna 1779 professuurin Pavian yliopistosta. Tuona aikana hän kehitteli useita laitteita, jotka sovelsivat hänen aiempia tutkimustuloksiaan.
Myöhemmät vuodet muokkaa
Volta valittiin vuonna 1791 Royal Societyn ulkomaalaiseksi jäseneksi. Hänelle myönnettiin kolmen vuoden jäsenyyden jälkeen Copley-mitali. Volta meni naimisiin Teresa Peregrinin kanssa vuonna 1794.[4] Perheeseen syntyi kolme poikaa, joista Flamino kuoli 18-vuotiaana. Flaminon kuolema oli suuri järkytys koko perheelle.
Volta keksi vuonna 1800 ensimmäisen pariston. Tämän ansiosta Napoleon Bonaparte antoi hänelle kreivin (conte) arvon vuosi keksinnön jälkeen. Volta lopetti tieteellisen tutkimisen vuonna 1819 ja vietti aikansa tilallansa Comnagossa, lähellä Comoa. Volta kuoli lyhyen sairastelun jälkeen 82-vuotiaana 5. maaliskuuta 1827.
Tieteellinen ura muokkaa
Volta keksi sähköparin, pariston, joka herätti jatkuvan sähkön lähteenä suurta huomiota. Voltan ansiosta sähkövirran käsite alkoi kehittyä, vaikka sen merkitys oli vielä epämääräinen. Hän hylkäsi Galvanin teorian eläinsähköstä: sähkö ei ole peräisin sisältä vaan ulkoa, kahden metallin kontaktista. Voltan väitteet herättivät tieteellisen kiistan, joka aloitti uuden aikakauden sähkön historiassa. Vastaväitteitä torjuakseen Volta ryhtyi selvittämään yhä intensiivisemmin sähkön alkuperää. Hän pystyi muun muassa osoittamaan, että sopiva kahden metallin yhdistelmä aiheutti aistiärsytystä. Volta todisti kokeidensa avulla, että sähkö kulkee aistihermoihin metallista eikä mistään ruumiin lihaksesta.
Lähteet muokkaa
- ↑ Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 97–101. "Volta". Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
- ↑ Alessandro Volta Life World of Biography.com. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 7.9.2007. (englanniksi)
- ↑ Wallechinsky, David & Wallace, Irving: Biography of Famous Scientist Alessandro Volta Part 1 trivia-library.com. Viitattu 8.9.2007. (englanniksi)
- ↑ Alessandro Volta NNDB.com. Viitattu 7. syyskuuta 2007. (englanniksi)