Aleksandr Pokryškin
Aleksandr Ivanovitš Pokryškin (ven. Алекса́ндр Ива́нович Покры́шкин, 19. maaliskuuta 1913 (J: 6. maaliskuuta) – 13. marraskuuta 1985[1]) oli neuvostoliittolainen toisen maailmansodan hävittäjä-ässä, joka oli sekä Neuvostoliiton että liittoutuneiden toiseksi paras hävittäjälentäjä.
| Aleksandr Pokryškin | |
|---|---|
 Aleksandr Pokryškin |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. maaliskuuta 1913 Novosibirsk, Venäjä |
| Kuollut | 13. marraskuuta 1985 (72 vuotta) |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Neuvostoliitto |
| Palvelusvuodet | 1932–1972 |
| Taistelut ja sodat | suuri isänmaallinen sota |
| Sotilasarvo | |
 Nimikirjoitus |
|
Pokryškin kasvoi nopeasti sodassa Saksan Werner Möldersin kaltaiseksi lentotaisteluopin muokkaajaksi. Hän edisti toiminnallaan Neuvostoliiton ilmavoimien siirtymistä yksipuolisesta kaartotaistelutaktiikasta pystyliikkeisiin perustuvaan taistelemiseen, joka perustui nopeus- ja korkeusedun hyväksikäyttöön ja mahdollisuuksien mukaan yllätykseen. Pokryškin käytti eräänlaista pikakirjoitusta selostaessaan kehittämäänsä uutta taistelutaktiikkaa lentäjätovereilleen. Taktiikkansa perusteet hän tiivisti muotoon korkeus-nopeus-liike-tulitus (ven. vysota-skorost-manjovr-ogon).[2]
Tausta muokkaa
Pokryškin syntyi Novosibirskissä työläisperheeseen. Hän oli jo pienenä kiinnostunut tekniikasta ja 12-vuotiaana hän päätti etsiä keinon päästä lentäjäksi. Vuonna 1928 hänen seitsemänvuotinen peruskoulukäyntinsä päättyi. Hänet ohjattiin työharjoitteluun rakennustyöläiseksi, jonka jälkeen hän siirtyi tekniseen opistoon opiskelemaan. Tämä kurssi oli 1,5 vuoden pituinen ja sen jälkeen hänestä tuli metallityöläinen paikalliseen tehtaaseen.
Ilmailumekaanikoksi muokkaa
Pokryškin pyrki vapaaehtoisena asepalvelukseen ja pääsi ilmailukoulun mekaanikkokoulutukseen. Valmistuttuaan hän pyrki uran aikana useita kertoja uudelleen lentokoulutukseen. Hänen esimiehensä pyrkivät pitämään hyvän mekaanikon omassa käytössään estäen siirtymisen lentokoulutukseen. Vuonna 1934 hän yleni 74. jalkaväkidivisioonan päämekaanikoksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1938.
Sotilaslentäjänä muokkaa
Päämekaanikkoaikanaan hän kävi siviililentokurssin 17 päivässä, mikä teki hänestä pääsykelpoisen asevoimien lentokouluun. Hän valmistui kurssinsa parhaana vuonna 1939 ja yleni yliluutnantiksi. Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon Pokryškin palveli Moldaviassa. Konetyyppinä oli Mikojan-Gurevitš MiG-3.
Sodan ensimmäisenä päivänä Pokryškin ampui alas oman kevyen Suhoi Su-2 -pommittajan. Lentäjille ei ollut kerrottu uudesta palvelukseen otetusta tyypistä eikä hän näin tunnistanut sitä. Ensimmäisen ilmavoittonsa hän saavutti sodan toisena päivänä Messerschmitt Bf 109:sta.
3. heinäkuuta 1941 hänet ammuttiin alas vihollisen puolella ja luultiin, että hän kuoli koneensa alassyöksyssä. Hän palasi palvelukseen saaden lisää ilmavoittoja. Lentäessään edelleen MiG-3:lla Pokryškin nimettiin Neuvostoliiton sankariksi. Tämä arvo yritettiin peruuttaa muiden saatujen tunnustusten ohella kesällä 1943 kun hänen esimiehensä Zajevin aiheutti hänelle poliittisia hankaluuksia.[3]
Pääosan ilmavoitoistaan Pokryškin saavutti Bell P-39 Airacobralla. Hän taisteli ässä Grigori Retškalovin kanssa samassa yksikössä. Krimillä hänen yksikkönsä taisteli Saksan eliittiyksiköitä (JG 51 ’Mölders’, JG 52 ja JG 3 ’Udet’) vastaan. Ilmataistelut olivat valtavia käsittäen jopa 200 hävittäjälentokonetta yhdessä taistelussa. 29. huhtikuuta 1943 Pokryškin ampui alas viisi konetta yhdessä taistelussa.
Saman vuoden kesällä Pokryškin esitteli kehittelemänsä taktiikan joka tuli tunnetuksi nimellä Kubanin portaat. Siinä muodostelma jaettiin korkeussuunnassa kolmeen osastoon joista alin oli iskulentue toisen suojatessa ja viimeisen toimiessa vielä lakisuojana. Hän kiteytti oppinsa sanoihin korkeus-nopeus-liike-tulitus. Taktiikkaa käytettiin vielä Pohjois-Vietnamin ilmavoimissa.[4] Pokryškin toi Neuvostoliiton hävittäjävoimiin myös ns. vapaan metsästyksen, mikä antoi lentäjille mahdollisuuden aloitteeseen ja käyttää ominaisuuksia hyväksi olematta sidottuna esimerkiksi saatettavien pommikoneiden läheisyyteen. Pokryškin korosti silti lentokurin ja yhteistyön merkitystä ja piti tärkeänä taisteluparin siipikoneen pysymistä asemassaan.
Tästä syystä hän toukokuussa 1944 erotti toisen kuuluisan ässän Grigori Retškalovin rykmentinkomentajan tehtävistä, johon hänet oli ylennetty Pokryškinin seuraajana. Hän katsoi että tämä oli menettänyt kokonaisuuden hallinnan erään yksikölle tuhoisan ilmataistelun jälkeen. Aiemmin lentäjä oli saanut surmansa mekaanikon huolimattomuuden vuoksi. Retškalov myös tunnetusti rikkoi lentokuria pyrkiessään saamaan lisää ilmavoittoja mikä vaaransi toiset.
Helmikuussa 1944 Pokryškinia alettiin suojella sotasankarina ja hänelle tarjottiin toimistotyötä, mistä hän kieltäytyi. Kesäkuussa 1944 hän yleni everstiksi.
19. elokuuta 1944 hän oli lentänyt 550 sotalentoa ja saanut 53 vahvistettua voittoa. Kaikkiaan hän sai 65 ilmavoittoa, joista vain kaksi tuli kahtena viimeisenä sotavuotena.
Sodan jälkeen muokkaa
Pokryškin yleni sodan jälkeen kenraaliksi. Länsimaissa on esitetty arveluita, että Neuvostoliiton johtavista ässistä osa otti osaa Korean sotaan, mutta nämä arvelut ovat voineet olla osa kylmän sodan propagandaa. Pokryškinin elämäntavat muuttuivat sodan jälkeen. Ylenmääräinen juhlinta ja kestitys toivat alkoholiongelman ja hänen terveytensä alkoi horjua. Hän kuoli 13. marraskuuta 1985 72-vuotiaana.
Pokryškinin muistelmat ilmestyivät suomeksi jo vuonna 1945 nimellä Hävittäjän siivet. Kirja on lyhyt ja pamflettimainen, tyypillinen sodan voittaneen osapuolen kunnianosoitus sotasankarilleen.
Voitot toisessa maailmansodassa muokkaa
- Messerschmitt Bf 109: 34
- Junkers Ju 87: 19
- Junkers Ju 88: 15
- Junkers Ju 52: 5
- Henschel Hs 126: 4
- Focke-Wulf Fw 190: 2
- Messerschmitt Bf 110: 1
- Henschel Hs 129: 1
Yhteensä: 88
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.warheroes.ru/hero/hero.asp?Hero_id=402
- ↑ Mellinger & Stanaway, 2002: s.62
- ↑ Mellinger & Stanaway: s. 61–62
- ↑ George Mellinger ja John Stanaway - Bell P-39 ässät Osprey/Koala kustannus 2002
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksandr Pokryškin Wikimedia Commonsissa
