Aleksandr Jakovlev (kirjailija)

Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Muita samannimisiä henkilöitä on täsmennyssivulla.

Aleksandr Stepanovitš Jakovlev (ven. Алекса́ндр Степа́нович Я́ковлев, oikealta sukunimeltään Trifonov-Jakovlev, Три́фонов-Я́ковлев; 5. joulukuuta 1886 Volsk, Saratovin kuvernementti11. huhtikuuta 1953 Moskova) oli neuvostovenäläinen kirjailija.

Aleksandr Jakovlev syntyi lukutaidottoman maalarin perheeseen[1]. Hän työskenteli postivirkailijana ja opiskeli vähän aikaa Pietarin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa[2]. Vuoden 1905 vallankumoustapahtumissa syvästi uskonnollisesta Jakovlevista tuli sosialistivallankumouksellinen. Hän osallistui ensimmäiseen maailmansotaan lääkintämiehenä ja työskenteli toimittajana Donin Rostovissa.[1]

Jakovlevin pienoisromaanit Povolniki (1922) ja Oktjabr (1923) olivat ensimmäisiä Venäjän vallankumoukselle omistettuja kirjoja. Kirjailija kuvasi vallankumouksellisen tietoisuuden heräämistä ja Neuvostoliiton sosialistista rakennustyötä.[2] Monet hänen teoksistaan ovat omaelämäkerrallisia[1]. Vuonna 1928 Jakovlev osallistui Umberto Nobilen retkikunnan ja Roald Amundsenin etsintöihin. Hän kirjoitti myös lastenkirjoja.[2]

Suomennetut teokset muokkaa

Suomennetut teokset julkaistu tekijänimellä Aleksander Jakovlev

  • "Talonpoika" teoksessa Talonpoika y. m. kertomuksia. Leningrad: Kirja, 1930.
  • Roald Amundsenin elämä ja seikkailut. Suom. V. Adamova. Petroskoi: Kirja, 1936.

Lähteet muokkaa

  1. a b c Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 891–892. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  2. a b c Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 4.1.2016.

Aiheesta muualla muokkaa