Alasenjärvi (Lahti)
Alasenjärvi [2][1], tai myös Alanen, on Päijät-Hämeessä Lahden Ahtialan kaupunginosassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[2][1]
| Alasenjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Lahti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Arrajoen valuma-alue (14.16) |
| Laskujoki | Potilanjoki [1] |
| Taajamat | Lahden kaupunki |
| Järvinumero | 14.164.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95,4 m [1] |
| Rantaviiva | 12,4711 km [2] |
| Pinta-ala | 2,74994 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0167275 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 6,08 m [2] |
| Suurin syvyys | 15,23 m [2] |
| Valuma-alue | 15 km² [3] |
| Keskivirtaama | 0,121 m³/s [4] |
| Saaria | 3 [2] |
 Alasenjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 275 hehtaaria eli 2,7 neliökilometriä. Se on 2,9 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Sillä on laaja järvenselkä, josta työntyy pohjoiseen Takkulanpohjan lahti ja etelään Joenpohjanlahti. Se on rantaviivaltaan selväpiirteinen järvi, vaikka sen etelärannoilla on joitakin niemiä. Suurin niemi on Harjuniemi, jonka läntiseen kainaloon Joenpohjanlahti jää. Itäpuolelle jää pieni lahti Herrasmanninkärjen väliin. Näiden itäpuolella sijaitsee Sotamiehenpohja, jota reunustaa Sepänniemi. Lounaisrannan Kotiniemi suojaa eteläpuolelle jäävää Joenpohjanlahtea sen luoteispuolelta. Järvessä on laskettu olevan kolme saarta. Niiden yhteispinta-ala on 0,04 hehtaaria, mikä on noin 0,01 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista kaksi ovat yli aarin kokoisia ja kolmas on pieni luoto. Saaret sijaitsevat aivan rannan tuntumassa.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 16,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0167 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 6,1 metriä ja suurin syvyys on 15,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee Harjuniemen edustalla sen pohjoispuolella. Järven yli kahdeksanmetrinen syvänne seuraa järven pääpiirteitä, mutta se kaartaa etelärannan läheltä kohti järven kaakkoispäätä. Järvellä on koillisaltaassa toinenkin yli kahdeksanmetrinen syvänne.[2][3][5]
Järven rantaviivan pituus on 12,5 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 0,13 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata tai asutusaluetta. Lounaisrantaan ulottuu pieni viljelty alue. Kaupunkialueen asuinalueita on rakennettu monin paikoin rantoihin asti. Niitä ovat Alanen ja Pesärinne, Anjanlehto, Herrasmanni, Pikarikivi, Purorinne, Sepänniemi, Sipura, Kaarlaakso, Mäkitarha ja Viuha. Seututie 140 ohittaa järven luoteisrannan ja yhdystie 14086 pohjoisrannan.[2][1][6]
Säännöstelyn historiaa muokkaa
Järven nykyinen vedenkorkeus ei ole laillinen. Alasenjärven laskujoki Potilanjoen alajuoksua on vuonna 1960 perattu 1,6 kilometrin matkalta. Perkauksen tarkoituksena oli järven rannoilla olevien peltomaiden kuivatus, vaikka asiakirjojen mukaan sillä ei vaikutettu järven vedenpinnan korkeuteen. Tämä on tapahtunut mahdollisesti jo 1950-luvulla [7], kun joen yläjuoksua on perattu 400 metrin matkalta. Perkaamisen ajankohtaa ei tiedetä, mutta luvaton teko on laskenut järven vedenpintaa. Vuonna 1971 Helsingin vesipiirin mittaamat vedenkorkeudet olivat 30–40 senttimetriä alemmat kuin ne olivat vastaavina ajankohtina vuosina 1946–1952. Potilanjoen kiinteän puupadon on rakentanut Ahtialan osakaskunta Helsingin vesipiirin vuonna 1971 antaman lausunnon vuoksi vedenkorkeuden palauttamiseksi aikaisempaan korkeuteensa. Padon korkeus on vaaitettu useasti vuosien varrella, mutta nykyäänkin padon korkeus ei vastaa aikaisempia vedenkorkeuksia. Puupadon hoidosta vastaa nykyään Lahden seudun ympäristöpalvelut.[5][8]
Virkistysmahdollisuudet muokkaa
Järven etelärannassa Herrasmannin leirintäalueen yhteydessä sijaitsee Herrasmannin uimaranta ja sen vastarannalla Sipurassa on Kaustinniityn uimaranta. Kolmas ranta sijaitsee kartan mukaan Anjanlehdon siirtolapuutarhan lähellä Joenpohjanlahdella ja neljäs uimaranta sijaitsee Takkulanpohjan perällä.[1][9]
Järvi kuuluu Ahtialan osakaskunnalle, joka myöntää siihen kalastuslupia. Järvestä voi sada saaliiksi muun muassa kuhaa, siikaa, haukea, lahnaa ja ahventa.[10]
Luontoarvoja muokkaa
Järven vedenlaatua on seurattu ajoittain, ja järven tilan heikennyttyä 1980-luvun alussa, entistä tiiviimmin. Järvi on ollut kirkasvetinen ja kalaisa järvi, jossa näkösyvyys on ollut jopa viisi metriä. Ympäristöstä järveen kohdistuneen kuormituksen vaikutuksesta järven tila on heikentynyt vääjäämättömästi. Järven hidas vedenvaihtuminen on ilmeisesti ollut osasyy siihen kertyvien ravinteiden hitaaseen kasvuun, joka on lopulta johtanut järven sen nykyiseen epävakaaseen tilaan.[11]
Järven heikkeneminen näkyi aluksi esimerkiksi verkkojen limaisuutena ja kalakantojen muuttumisena. Järven rehevöityminen taannutti järven muikkukannan ja petokalojen määrä laski särkikalojen lisääntymisen vuoksi. Vesi sameni ja vedessä alkoi esiintyä leväkukintoja. Tilanne paheni 1980-luvulla näkyväksi ja siitä asti on järven tilaa yritetty kohentaa. Ympäristön haja- ja pistekuormituksia tukkimalla on 1980-luvulla onnistuttu ehkäisemään lisäkuormituksen aiheuttamia lisähaittoja. Tilanne kuitenkin heikkeni 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla vielä lisää, mikä käynnisti lisätoimet hajakuormituksen vähentämiseksi 2000-luvun alussa. Järven runsasta särkikantaa on yritetty hillitä hoitokalastuksella, jota toteutetaan lähes vuosittain. Hoitokalastuksen tärkein tavoite on poistaa biomassaa ravinnekierrosta, jotta järven ravinnetasapaino muuttuisi karumpaan suuntaan. Kalakantojen kirjoon on vaikutettu kalaistutuksin. Ravinteita on poistettu järvestä myös niittämällä rantojen vesikasvillisuutta. Kaikista toimenpiteistä huolimatta järven ekologinen tila on edelleen epävakaa.[11]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Kymijärven valuma-alueeseen (14.164) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 95,4 metriä mpy.[1][3]
Järvi saa kaiken vetensä omalta valuma-alueeltaan, sillä se kuuluu vesistöalueensa latvajärviin. Alasenjärven yläpuolella sijaitsevat vain kaksi lampea. Kaarlammi (2 hehtaaria) sijaitsee järven koillispuolella ja se laskee sieltä Kaarlamminojaa myöten järven itärantaan. Hepolammi (2 hehtaaria) sijaitsee Hollolan puolella Honkalassa ja se laskee golfkentän poikki laskien Takkulanpohjan lahteen.[1][3]
Järven laskujoki on Potilanjoki, joka laskee Kymijärven luoteiskulmaan. Se lähtee Joenpohjanlahdelta ja sen pituus on 2,45 kilometriä ja sen pudotus on 3,5 metriä.[1][3]
Lähteet muokkaa
- Korkiakoski, Petra: Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun vedenkorkeuksien ja virtaamien nykytila, kehittämistarve ja -mahdollisuudet[vanhentunut linkki] (Diplomityö), Tampereen Teknillinen Yliopisto, 2012, viitattu 27.12.2018
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Alasenjärvi, Lahti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ a b c d e Alasenjärvi (14.164.1.002) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Korkiakoski, Petra: Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun ..., 2012, s.60 (taulukko)
- ↑ a b Korkiakoski, Petra: Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun ..., 2012, s.32–33
- ↑ Alasenjärvi, Lahti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.10.2019.
- ↑ Korkiakoski, Petra: Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun ..., 2012, s.61–64
- ↑ Korkiakoski, Petra: Alasenjärven ja Sylvöjärven välisen järviketjun ..., 2012, s.ii
- ↑ Lahden kaupunki: Uimarannat, viitattu 28.12.2018
- ↑ Lahden Kalaveikot: Ahtialan osakaskunta, viitattu 28.12.2018
- ↑ a b Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö: Alasenjärven tila, viitattu 28.12.2018
Aiheesta muualla muokkaa
- YLE: Alasenjärvestä nousee kalaa, 12.10.2009
- ESS: Alasenjärvi puhdistuu niittotalkoilla, 22.8.2009