Aku Sumu
Toimi August (Aku) Sumu (9. huhtikuuta 1907 Helsinki – 31. heinäkuuta 1988 Espoo) oli SDP:tä edustanut suomalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja.[2]
| Aku Sumu | |
|---|---|
 Aku Sumu 1950-luvun lopulla. |
|
| Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri | |
|
von Fieandtin hallitus
29.11.1957–28.2.1958 |
|
| Edeltäjä | Wiljam Sarjala |
| Seuraaja | Paavo Kastari |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. huhtikuuta 1907 Helsinki |
| Kuollut | 31. heinäkuuta 1988 (81 vuotta) Espoo |
| Ammatti | vakuutusjohtaja[1] |
| Tiedot | |
| Puolue | SDP |
Aku Sumu oli SAK:n sihteeri 1932–1949 ja puheenjohtaja 1949–1954. Hänen kaudellaan SAK oli työväenpuolueiden SDP:n ja SKP:n välisten riitojen näyttämönä. Tyypillisesti kommunistisiipi esitti suurempia palkankorostusvaatimuksia ja laajempia lakkoja kuin SDP. Paljon riitaa syntyi myös niin sanotuista korpilakoista eli epävirallisista paikallisista työtaisteluista, joilla ei ollut ammattiliiton lupaa. [3]
Myös kansainvälinen ammattiyhdistystoiminta jakautui 1940-luvulla. SAK oli aluksi innokkaasti mukana Maailman ammattiyhdistysten liitossa (MAL), mutta vuonna 1949 perustettu Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälinen liitto VAKL sai jäsenikseen muiden Pohjoismaiden ammattiliitot. Suomen SAK pyrki Sumun johtamana tasapainoilemaan asiassa. SAK pysyi MAL:n jäsenenä, mutta ammattiliitot saattoivat SAK:n luvalla liittyä myös VAKL:iin.[3]
Sumu toimi II kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä ja II sosiaaliministerinä Törngrenin hallituksessa 1954 sekä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä von Fieandtin virkamieshallituksessa vuosina 1957–1958.[1] Hän ei ollut kovin halukas lähtemään ministeriksi, mutta taipui jotta SDP:n ministeriryhmään saatiin ay-liikkeen edustus[3].
Sumu nimitettiin 14. lokakuuta 1954 Kansaneläkelaitoksen johtajaksi.[4] Vuonna 1961 Helsingin hovioikeus tuomitsi Sumun yhdessä Reino Kuuskosken, Onni Hiltusen ja V. J. Sukselaisen kanssa viralta pantaviksi Kansaneläkelaitoksen hallituksesta virkarikosten ja virheiden vuoksi.[5] Tuomio kuitenkin muuttui korkeimmassa oikeudessa virkavirheeksi ja Sumu saattoi jatkaa tehtävässään.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Aku Sumu Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
- ↑ Keravuori, Kirsi: ”Sumu, Aku (1907–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 411–413. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Bergholm, Tapio: Sopimusyhteiskunnan synty I: Työehtosopimusten läpimurrosta yleislakkoon. SAK 1944–1956, s. 66–67, 190–193, 212, 245, 399, 420–422. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20418-1.
- ↑ Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1956, s. 15. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1955.
- ↑ Warkauden lehti.[vanhentunut linkki] Viitattu 27.4.2012.
- ↑ Halila, Heikki: ”Kuuskoski, Reino (1907–1965)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 605–607. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
- Sumu, Aku hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Edeltäjä: Wiljam Sarjala |
Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri 1957−1958 |
Seuraaja: Paavo Kastari |