Akonitiini
kemiallinen yhdiste
Akonitiini eli akoniitti-alkaloidi, on kasviperäinen myrkky, jota on muun muassa ukonhatun (Aconitum napellus) juurimukuloissa ja muissa osissa.[2] Sitä on monissa kulttuureissa käytetty nuolimyrkkynä ja myrkkysyöteissä.[3] Plinius kertoo, että merkittävät rikolliset tapettiin akonitiinilla, vähäisempiin käytettiin myrkkykatkoa (Conium maculatum).
| Akonitiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | [(1S,2R,3R,4R,5R,6S,7S,8R,9R,13R,14R,16S,17S,18R)-8-asetyylioksi-11-etyyli-5,7,14-trihydroksi-6,16,18-trimetoksi-13-(metoksimetyyli)-11-atsaheksasyklo[7.7.2.12,5.01,10.03,8.013,17]nonadekan-4-yyli]bentsoaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES |
CCN1CC2(C(CC(C34C2C(C(C31)C5(C6C4CC(C6OC(=O) C7=CC=CC=C7)(C(C5O)OC)O)OC(=O)C)OC)OC)O)COC |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C34H47NO11 |
| Moolimassa | 645,74 g/mol |
| Sulamispiste | 203–204 °C |
| Liukoisuus veteen | Veteen 0,31 g/l (25 °C)[1] |
Akonitiinin kemiallinen kaava on C34H47NO11, moolimassa 645,74 g/mol ja CAS-numero 302-27-2.
Lähteet muokkaa
- ↑ Physical properties: Aconitine NLM Viitattu 11.06.2012
- ↑ Pullela R: A case of fatal aconitine poisoning by Monkshood ingestion. (J Forensic Sci. 2008 Mar;53(2):491–4. doi: 10.1111/j.1556-4029.2007.00647.x. Epub 2008 Feb 14.) PubMed. Viitattu 10.7.2013.
- ↑ Ray S. Vizgirdas, Edna M. Rey-Vizgirdas: Wild Plants of the Sierra Nevada, s. 59. University of Nevada Press, 2009. ISBN 9780874177893. Google books (viitattu 10.7.2013).
Aiheesta muualla muokkaa
- Liber Herbarum II: Luettelo akonitiinia sisältävistä kasveista
- PubChem: Aconitine (englanniksi)
- Terveysportti: Akonitiini
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Aconitine (englanniksi)
- KEGG: Aconitine (englanniksi)
- ChemBlink: Aconitine (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Aconitine (englanniksi)
- Bristol University School of Chemistry, Molecule of the Month: Aconitine (englanniksi)