Afta
Afta (stomatitis aphthosa) on suuontelon limakalvoille syntyvä haavauma. Aftat ovat yleisiä, ja niitä voi esiintyä suun kaikilla limakalvoilla, kielessä, nielussa, huulissa ja ikenissä. Aftat ovat yleensä vaaleita, ja niiden reuna on punainen. Niiden läpimitta on useimmiten 4–6 millimetriä, mutta suurempiakin aftoja esiintyy. Yleensä niitä on suussa kerralla 1–6 kappaletta.
| Afta | |
|---|---|
 Afta alahuulessa. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | K12.0 |
| ICD-9 | 528.2 |
| MedlinePlus | 000998 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Aftan etiologia on tuntematon, mutta niitä esiintyy ainakin viidesosalla ihmisistä. Aftoilla on havaittu olevan kuitenkin yhteys hormonitoimintaan, stressiin, raudan, foolihapon ja B12-vitamiinin puutteeseen sekä joihinkin tauteihin. Lisäksi niiden yleisyyteen saattavat vaikuttaa perinnölliset tekijät.
Aftat saattavat olla niin kipeitä, että ne häiritsevät ruokailua. Niihin ei ole kuitenkaan parannuskeinoa, mutta ne paranevat yleensä muutamassa viikossa. Aftojen oireita voidaan kuitenkin lievittää kipulääkityksellä tai aineilla, jotka muodostavat aftan päälle suojakalvon.
Oireet muokkaa
Aftat ovat pieniä suun limakalvojen haavaumia.[1] Ne ovat matalia, muodoltaan pyöreitä tai soikeita, ja niiden keskus on vaalea ja reuna punainen. Aftaa edeltää usein noin vuorokauden kestävä kutiava tunne.[2]
Aftat voidaan jakaa kolmeen eri päätyyppiin. Yleisin niistä on muoto, jossa on pieniä 4–6 millimetriä läpimitaltaan olevia haavaumia. Niitä on yleensä 1–6 kappaletta. Toisessa muodossa haavat ovat suurempia, ja ne ovat läpimitaltaan jopa 1–2 senttimetriä. Niitä on yleensä vain muutama. Lisäksi on herpestä muistuttava aftamuoto, jossa on kymmeniä pieniä haavaumia.[3] Aftoja voi ilmaantua poskien limakalvoille, huuliin, kieleen, ikeniin ja suunpohjaan. Suurempia aftoja voi olla samoissa paikoissa, mutta niitä ilmaantuu erityisesti nielurisojen lähelle ja kieleen.[1]
Aiheuttajat ja esiintyvyys muokkaa
Aftojen aiheuttajaa ei tiedetä, ja suurimmassa osassa tapauksia afta kehittyy täysin terveelle ihmisille tuntemattomasta syystä. Aftat eivät ole kuitenkaan tarttuvia, joten sellaista ei voi saada toiselta ihmiseltä. Ainakin viidesosa ihmisistä saa aftan jossain elämänsä vaiheessa. Useimmin ensimmäiset aftat syntyvät 10–40 vuoden iässä. Tämän jälkeen ne voivat uusiutua, mutta oireiden välillä voi olla jopa vuosien tauko. Vanhemmiten niiden esiintyvyys laskee.[4]
Vaikka aftojen syytä ei tiedetä, niihin on pystytty yhdistämään joitakin mahdollisia tekijöitä. Aftoja voi esimerkiksi syntyä vammojen, kuten huonosti suuhun sopivien hammasproteesien tai kovien hammasharjojen, seurauksena. Jotkut naiset ovat havainneet, että aftoja tulee juuri ennen kuukautisia, ja joillain naisilla niitä tulee vasta menopaussin jälkeen. Sen sijaan tupakoitsijoilla aftoja on saattanut syntyä tupakoimisen lopettamisen jälkeen. Aftat esiintyvät yleisinä joissain perheissä, joten geneettisillä tekijöillä saattaa olla jonkinlainen rooli niiden yleisyydessä. Lisäksi stressi voi aiheuttaa aftoja.[4]
Jotkut lääkkeet saattavat aiheuttaa aftoja. Tällaisia lääkkeitä ovat nikorandiili, tulehdusta rauhoittavat lääkkeet ja suun kautta nautittavat nikotiinikorvauslääkkeet. Joissain tapauksissa raudan tai tiettyjen vitamiinien, kuten B12-vitamiinin ja foolihapon, puute voi olla laukaiseva tekijä. Joissain harvoissa tapauksissa myös ruoka-allergiat voivat aiheuttaa aftoja.[4] Lisäksi jotkut tutkijat epäilevät tavallisten natriumlauryylisulfaattia sisältävien hammastahnojen aiheuttavan aftoja.[3]
Eräistä taudeista kärsivillä ihmisillä aftat ovat normaalia yleisimpiä. Tällaisia tauteja ovat Crohnin tauti, keliakia, HIV ja Behçetin tauti.[4] Toistuvat aftat vaikuttavat liittyvän noin parilla prosentilla tapauksista keliakiaan, mutta taudin ja aftojen välistä yhteyttä ei ole varmistettu.[3]
Hoito ja ehkäisy muokkaa
Suurin osa aftoista paranee 1–2 viikossa ilman hoitoa, vaikkakin suurikokoisten aftojen parantumiseen voi kulua useampikin viikko. Hoitoon ei ole lääkettä, ja hoito onkin vain oireita lievittävää. Hyvän suuhygienian avulla voi lievittää kipua ja ehkäistä aftan tulehtumista. Apteekista voi myös ostaa geeli-, spray- ja tablettivalmisteita, jotka muodostavat aftan päälle suojakalvon.[2]
Jos aftat vaikeuttavat syömistä tai puhumista tai sen epäillään olevan uusiutuvaa herpestä, kannattaa mennä lääkärin vastaanotolle.[3] Lääkäri voi määrätä esimerkiksi paikallisia kortisonivoiteita tai jopa tilapäisiä puuduttavia liuoksia ruokailua helpottamaan. Veteen liuotetuista tetrasykliinikapseleista voi joskus olla apua.[2]
Aftojen syntymisen ehkäisemiseksi ei käytännössä ole keinoja. Natriumlauryylisulfaattia sisältämättömät hammastahnat saattavat helpottaa, jos epäilee tavallisten hammastahnojen aiheuttavan aftoja.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Aftat Suomen Hammaslääkäriliitto. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 7.3.2014.
- ↑ a b c Hiiri, Anne: Aftat Terveyskirjasto. 15.9.2009. Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 7.3.2014.
- ↑ a b c d e Hannuksela, Matti: Afta ja suun pienet haavaumat Terveyskirjasto. 29.10.2012. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 7.3.2014.
- ↑ a b c d Aphthous Mouth Ulcers Patient.co.uk. 28.9.2013. Arkistoitu 8.3.2014. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Tohtori.fi - Aftat
- Aftab.fi (Arkistoitu – Internet Archive)