Afromeksikolaiset
Afromeksikolaiset ovat Meksikon tummaihoisia asukkaita, joiden juuret ovat kokonaan tai osittain Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Eri arvioiden mukaan afromeksikolaisia on Meksikossa 474 000–4 miljoonaa. Historiallisesti tärkein afromeksikolaisten asuinalue on ollut entinen orjasatama Veracruz, mutta nykyisin heitä asuu Costa Chican alueella Oaxacan ja Guerreron osavaltioiden rannikoilla.
| Afromeksikolaiset | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Väkiluku | 474 000–4 miljoonaa | ||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
| Kielet | espanja | ||||||
| Uskonnot | kristinusko | ||||||
Historia muokkaa
Afromeksikolaiset ovat espanjalaisten Afrikasta maahan tuomien orjien jälkeläisiä. 1600-luvun alussa Meksikossa oli suurempi afrikkalaistaustainen väestö kuin missään muussa Amerikan osassa. Koko siirtomaavallan ajan afrikkalaisia oli maassa enemmän kuin espanjalaisia. Yhteensä maahan tuotiin arviolta 200 000 afrikkalaista orjaa. Vuoden 1810 väestönlaskennan mukaan afromeksikolaiset muodostivat 10 % väestöstä. Meksikoon muodostui myös karanneiden orjien vapaita yhteisöjä, joista tunnetuimman, San Lorenzo de los Negrosin, perusti Gaspar Yanga 1570-luvulla. Meksikon itsenäisyyssodassa mustia palveli kapinallisten puolella Espanjaa vastaan. Yksi heistä oli Vicente Guerrero, josta tuli maan itsenäistyttyä sen toinen presidentti. Meksikon itsenäistyttyä afromeksikolaiset vaikuttivat voimakkaasti maan talouden kehitykseen toimiessaan muun muassa hopeakaivoksilla ja sokeriruokoviljelmillä.[1]
Nykypäivä muokkaa
Suurin osa afromeksikolaisista elää köyhyydessä. Esimerkiksi teiden puute haittaa Costa Chican taloudellista kehitystä ja monet ovatkin muuttaneet alueelta pois. Pois muuttaneita erehdytään usein pitämään Kuubasta tai Belizestä tulleina siirtolaisina. Afromeksikolaista kulttuuria on pyritty ylläpitämään muun muassa näyttelyin, elokuvin ja yhteisöjen tapaamisin. Vaikka afromeksikolaiset ovat esimerkiksi televisiossa lähes näkymättömiä, he ovat vaikuttaneet voimakkaasti meksikolaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi kuuluisalla meksikolaisella kappaleella La Bamballa on afromeksikolainen tausta.[1] Afromeksikolaisten marginalisointia pidetään kuitenkin suurena ongelmana[2].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Afro-Mexicans Minority Rights Group International. Viitattu 25.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Alexis Okewo: Blacks in Mexico: A Forgotten Minority TIME. Arkistoitu 4.5.2012. Viitattu 25.4.2011. (englanniksi)