Aerola

Aerola on osa Veromiehen kaupunginosaa Vantaalla. Se on saanut nimensä Finnairin edeltäjästä, Aero Oy:stä. Alvar Aalto suunnitteli Aeron työsuhdeasunnoksi rivitaloja,^[1] jotka valmistuivat Veromiehen Pyhtäänkorventielle 1953–1955. Alue kuuluu nykyisin Aviapoliksen suuralueeseen. Rivitalojen 20 asuntoa muodostavat kaksi kaksikerroksista rakennusta. Niiden välissä sijaitsee sauna-pesutuparakennus, jossa on myös lämpökeskus.^[2]

Rivitalot kuuluivat 2010-luvulla VVO:lle, joka myi ne 2016 rakennusyhtiölle. Samaan aikaan se rakennutti Aerolan rivitalojen ympärille asuinkerrostaloja, joiden ympäriltä purettiin viisi 1970-luvulla valmistunutta elementtikerrostaloa.^[2]

Lähteet muokkaa

↑ Veromies, Aerola Lumo. Viitattu 21.2.2018.
↑ ^a ^b Vantaan ainoat Alvar Aalto -rakennukset saavat yhä odottaa remonttiaan – Suojeltujen rivitalojen myynnin jälkeen kunnostus tyssäsi vantaansanomat.fi. Viitattu 21.2.2018.

Alvar Aallon tuotanto

Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929	Alajärven suojeluskuntatalo \| Villa Väinölä \| Jyväskylän työväentalo \| Seinäjoen suojeluskuntatalo \| Lounais-Suomen Maalaistentalo \| Läntinen Pitkäkatu 20 \| Jyväskylän suojeluskuntatalo \| Muuramen kirkko
1930–1945	Paimion parantola \| Turun Sanomien toimitalo \| Villa Tammekann \| Oulun sulfiittiselluloosatehdas \| Viipurin kaupunginkirjasto \| Alvar Aallon kotitalo \| Savoy-maljakko \| Sunilan asuinalue \| Sunilan sellutehdas \| Tehtaanmäen asuinalue \| Terassitalo \| Villa Mairea \| Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959	Strömbergin tehtaan asuinalue \| Rautatalo \| Insinööritalo \| Otahalli \| Säynätsalon kunnantalo \| Oulun lannoitetehdas \| Aerola \| Muuratsalon koetalo \| Pamilon vesivoimalaitos \| Summan paperitehdas \| Alvar Aallon ateljee \| Jyväskylän uimahalli \| Jyväskylän yliopiston päärakennus \| Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo \| Hansaviertel \| Aalto-paviljonki \| Korkalovaaran asuinalue \| Kolmen Ristin kirkko \| Aalto-keskus \| Kulttuuritalo \| Maison Louis Carré
1960–1969	Lieksankosken voimalaitos \| Lakeuden Risti \| Keski-Suomen museo \| Lappia-talo \| Aaltohuset \| Alvar-Aalto-Kulturhaus \| Aalto-Hochhaus \| Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus \| Enso-Gutzeitin pääkonttori \| Seinäjoen kaupungintalo \| Viitatorni \| Ilokivi \| Pylkönmäen kirkko \| Teknillisen korkeakoulun päärakennus \| Seinäjoen kaupunginkirjasto \| Seinäjoen seurakuntakeskus \| Rovaniemen kaupunginkirjasto \| Pyhän Stefanoksen kirkko \| Valtion virastotalo (Seinäjoki) \| Kirjatalo \| Villa Kokkonen
1970–1991	Alajärven hallintokeskus \| Villa Skeppet \| Pohjolan talo \| Otaniemen vesitorni \| Finlandia-talo \| Kunsten \| Alvar Aalto -museo \| Sähkötalo \| Ristinkirkko \| Riolan kirkko \| Jyväskylän kaupunginteatteri \| Seinäjoen kaupunginteatteri \| Essenin oopperatalo \| Alajärven kaupunginkirjasto

[1] Veromies, Aerola Lumo. Viitattu 21.2.2018.

[VS-2] Vantaan ainoat Alvar Aalto -rakennukset saavat yhä odottaa remonttiaan – Suojeltujen rivitalojen myynnin jälkeen kunnostus tyssäsi vantaansanomat.fi. Viitattu 21.2.2018.

[1]

[2]