Aedon (m.kreik. Ἀηδών, Aēdōn) oli kreikkalaisessa mytologiassa Pandareoksen tytär ja Homeroksen mukaan Zethoksen puoliso ja Ityloksen äiti.

Kateellisena Niobelle, jolla oli seitsemän poikaa, Aedon päätti surmata tämän vanhimman pojan. Hän kuitenkin tuli surmanneeksi vahingossa oman poikansa. Lievittääkseen Aedonin tuskaa Zeus muutti hänet satakieleksi, jonka surullisen laulun runoilijat esittivät olevan Aedonin suruvalittelua poikansa puolesta.[1]

Myöhemmän Antoninus Liberaliksen säilyttämän tradition mukaan Aedon oli kolofonialaisen taiteilijan Polytekhnoksen puoliso. Aviopari kehui rakastavansa toisiaan enemmän kuin Zeus ja Hera, jolloin Hera lähetti Eriin aiheuttamaan eripuraa heidän välilleen.

Polytekhnoksen oltua tekemässä tuolia ja Aedonin koruompeletta he sopivat, että työnsä ensimmäisenä päätökseen saava saisi toiselta naispuolisen orjan palkkioksi. Kun Aedon Heran avustamana voitti, lähti Polyteknos appensa luo kertoen vaimonsa haluavan tavata sisarensa Khelidoniksen ja otti tämän mukaansa. Matkalla kotiinsa Polytekhnos makasi Khelidoniksin väkisin, puki tämän orjaksi, käski tämän vaieta tapahtuneesta ja antoi tämän vaimolleen luvattuna palkkiona. Myöhemmin Khelidonis uskoen, ettei kukaan kuulisi häntä, valitti kohtaloaan. Aedon oli kuitenkin kuullut tämän ja sisaruksen alkoivat suunnitella kostoa Polytekhnokselle. Ensimmäiseksi he murhasivat tämän pojan, Ityksen, ja syöttivät hänen lihansa Polytehnokselle.

Sisarukset pakenivat isänsä luo, joka sitoi heitä jahdanneen Polyteknoksen köysiin ja voiteli tämän hunajalla jättääkseen tämän hyönteisten armoille. Tässä vaiheessa Aedonin alkoi käydä miestään sääli, ja kun tämä ristiriita kävi sietämättömäksi, Zeus muutti Polytekhnoksen pelikaaniksi, Aedonin isän merikotkaksi, Khelidoniksen pääskyseksi ja Aedonin satakieleksi.[2] Tarinan etymologia näyttäisi olevan sama kuin kertomuksella Filomelasta ja Proknesta.

Lähteet muokkaa

  1. Homeros: Odysseia xix.503–534 (engl. käännös).
  2. Antoninus Liberalis: Muodonmuutoksia 11